15.6.2020
Ekonomisti Paolo Fornaron tutkimus Etlassa keskittyy lyhyen aikavälin taloudelliseen ennustamiseen. Ennustaminen on erityisen tärkeää nyt koronaviruksen mullistaessa taloutta. Fornaro ei usko taudin synnyttävän täysin uutta maailmaa, mutta se tarjoaa mahdollisuuden rakentaa kestävämpää ja tasa-arvoisempaa talousjärjestelmää EU:ssa.
Virus ei ole vaikuttanut ainoastaan italialaisen Fornaron työnkuvaan. Hänen Italiassa lääkärinä toimiva äitinsä joutui lykkäämään eläkkeelle jäämistään koronan aiheuttaman tautipiikin hoitamisen takia.
– Äitini pääsi eläkkeelle viimein viikko sitten. Onneksi myöskään kukaan läheisistäni ei ole sairastunut, kertoo Fornaro huojentuneena.
Fornaro on itse viihtynyt Suomessa jo pitkään. Hän tapasi nykyisen vaimonsa ollessaan vaihto-oppilaana Suomessa lukio-ikäisenä. Lopullisesti Fornaro muutti Suomeen tekemään maisterin tutkintonsa kymmenisen vuotta sitten.
Alueellinen eriarvoisuus vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen
BIBU-tutkimushankkeessa Fornaro tutkii alueellisen eriarvoisuuden vaikutusta erityisesti äänestyskäyttäytymiseen. Eriarvoisuus on yhteydessä myös työelämän ja ammattien murrokseen sekä työttömyyteen eri alueiden välillä.
Fornaroa kiinnostaa, miten työmarkkinoiden mikrodynamiikka vaikuttaa populismin ja polarisaation nousuun rakennemuutoksen kohtaamissa kaupungeissa kuten Salossa.
– Olemme huomanneet, että jäykät työmarkkinat ja negatiiviset shokit, kuten tehtaan sulkeminen ovat yhteydessä Perussuomalaisten äänestämiseen, Fornaro havainnoi.
Koronaviruksen aiheuttamalla talouskriisillä on useita yhtymäkohtia Fornaron tutkimukseen. Fornaroa kiinnostaa, johtaako nykyinen talouskriisi finanssikriisin tavoin polarisaatioon ja populismin entistä vahvempaan nousuun? Kestääkö EU taudin esiin nostamat taloudelliset erimielisyydet ja eteläisissä maissa koetun pettymyksen unionia kohtaan?
Myös epätasa-arvo liittyy pandemiaan läheisesti. Kaikki alueet ja ryhmät eivät kärsi taudista samalla tavoin, kuten on nähty sekä kansainvälisesti että alueellisesti. Ammattiryhmistä pienyrittäjät ja palvelualoilla työskentelevät ovat muita haavoittuvammassa asemassa. Tämän Itäkeskuksessa asuva Fornaro on todistanut myös omin silmin.
Vahva Euroopan Unioni on entistä tärkeämpi
Fornaron mukaan Euroopan tulevaisuus ja polarisaatiokehitys riippuu siitä, miten valtiot reagoivat taloudelliseen kriisiin ja sen jälkihoitoon.
– Jos onnistumme tukemaan yrityksiä ja elvyttämään taloutta kestävästi tehden samalla rakenteellisia uudistuksia, voidaan polarisaatio nousu välttää. Pidän EU:n elvytysrahastoa tässä keskeisenä välineenä, joka antaisi eteläisille jäsenmaille mahdollisuuden modernisoida talouttaan. Samalla se voisi auttaa EU:n yhdentymisessä ja pohjois-etelä jakolinjojen ylittämisessä.
Fornaro myöntää suhtautuvansa optimistisesti EU:n tulevaisuuteen. Nykyinen kriisi on osoittanut tarpeen muutokselle ja vahvemmalle talousliitolle. Vahvempi EU on nyt entistä tärkeämpi myös geopoliittisista syistä.
Korona ei aiheuta taloudellista täyskäännöstä
Fornaron mukaan on liian aikaista spekuloida viruksen mahdollisen toisen aallon vaikutuksista talouteen. Keväällä koettu talouden pysähtyminen voisi olla toistuessaan kohtalokas. Koko maan kattavilla rajoitustoimilla on vakavia taloudellisia vaikutuksia jo ennestään köyhällä maaseudulla, jossa tauti ei leviä samaan tapaan kuin suurkaupungeissa. Tämä on nähty sekä Suomessa että Etelä-Italiassa. Fornaro näkeekin investoinnit terveydenhuollon varautumiseen ja tartuntojen seurantaan viisaina.
Koronan vaikutukset osuvat kipeimmin turismi- ja palvelualoihin, kun taas asiatuntija-alat, joissa etätyö on mahdollista, pärjäävät paremmin. Isojen tavaratalojen ja kauppakeskusten aika saattaa olla ohi, samaan tapaan kuin teollisuus on laskenut jo pitkään kehittyneissä talouksissa. Tämä kehitys voi puolestaan lisätä eriarvoisuutta, riippuen valtioiden talouspoliittisesta vastauksesta.
Fornaro ei kuitenkaan usko taudin synnyttävän täysin uutta maailmaa.
– Useat koronan aiheuttamat muutokset ovat lähinnä jatkumoa jo olemassa-oleville trendeille, kuten automaatiolle ja globalisaatiolle. Koronan vaikutuksia on vaikea erottaa vanhoista kehityskuluista. En usko, että globalisaatio tai kansainväliset tuotantoketjut tulevat muuttumaan ratkaisevasti, vaikka niiden resilienssiin saatetaankin panostaa. Uskon pandemian väistyvän seuraavina vuosina ilman taloudellista täyskäännöstä, Fornaro arvelee.
Vaikka Fornaro on erityisen kiinnostunut siitä, kuinka EU:n elvytysrahasto ja tulonsiirrot unionin sisällä vaikuttavat äänestämiskäyttäytymiseen ja populismiin, ei hän pidä poliittista polarisaatiota pelkästään taloudellisena ongelmana. Vielä vahvemmin polarisaatioon vaikuttavat kulttuuriset seikat. Fornaro pitää erityisesti sosiaalista mediaa ja siihen liittyviä informaatiokuplia, valeuutisia ja misinformaatiota kohtalokkaina ongelmina. Populismin salaisuus on osin siinä, että se tarjoaa helppoja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin, esimerkiksi sisämarkkinoiden toimintaan.
Ekonomisti viihtyy yhteiskuntatieteilijöiden keskellä
Ekonomisti on kokenut olonsa tervetulleeksi yhteiskuntatieteilijöiden joukossa. BIBUssa työskentely on ollut arvokas kokemus, joka on auttanut ymmärtämään ongelmia laajemmasta perspektiivistä. Monitieteellisyyden etuja varjostaa Fornaron mukaan kuitenkin akateemisten kannusteiden puute, sillä tieteenlajien rajapinnoissa kulkevaa tutkimusta on edelleen vaikeampi julkaista. Hän kuitenkin toivoo saavansa työskennellä jatkossakin useita tieteenlajeja yhdistävissä tutkimushankkeissa.
Monitieteellisyyden ohella myös poikkeusaika on avannut Fornaron silmiä.
– Olen yllätyksekseni alkanut nauttia pitkistä kävelyistä luonnossa, muun muassa metsissä ja merenrannalla. Vastapainoksi kaipaisin nyt jo takaisin toimistolle töihin.
Haastattelu edustaa Fornaron omia mielipiteitä, ei työnantajaansa.
Teksti: Atte Ojanen
