Kuukausi: toukokuu 2021

BIBU bubble minitron

Kuntalaisten osallistumisen reittejä kehittämässä: Demokratiainnovaatiot

BIBU Talks tapahtuma 8.6.2021

bibu_new_banner

Demokratiainnovaatioilla tarkoitetaan keinoja, joilla kansalaisten osallistumista vahvistetaan päätöksenteossa. Joskus puhutaan myös kokeiluista, mutta toimivia keinoja on myös onnistuneesti juurrutettu toistuvaksi toimintamalliksi eri puolilla maailmaa. Mitä innovaatioilta voi odottaa ja mitä niiden järjestäminen vaatii? Miten arvioida onnistumisia? Miten valita kunnan ja kuntalaisten tilanteisiin sopivimmat keinot

Demokratiaa voidaan notkistaa kehittämällä ja kokeilemalla uusia, entistä monipuolisempia ja suorempia osallistumisen tapoja. Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen ja Kuntaliiton yhteisessä BIBU Talks -tilaisuudessa keskustellaan kokeiluista käytännönläheisesti yleisellä tasolla sekä tarkastellaan esimerkkinä osallistuvaa budjetointia Helsingissä.

Tilaisuus järjestetään Zoom-alustalla 8.6. klo 9-10.

Liity tilaisuuteen tästä linkistä!

Ohjelma:
9.00 Tervetuloa! Anna Björk, BIBU-hankkeen vuorovaikutuskoordinaattori
9.05 Asiantuntijapuheenvuorot:

Julia Jousilahti, Demos Helsinki: Käytännön vinkit demokratiainnovaatioihin
Mikko Rask, Helsingin yliopisto: Osallistuva budjetointi - esimerkkinä Helsingin kaupungin OmaStadi
Päivi Kurikka, Kuntaliitto: Kunnat ja demokratian arki ja mahdollisuudet

9.35 Keskustelu
9.55 Yhteenveto
10.00 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa!

Lue lisää:

BIBU eli Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke selvittää, kuinka ilmiöt kuten talouden rakennemuutos, kaupungistuminen ja muuttoliike muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä sekä sitä kuinka poliittinen päätöksenteko vastaa näihin muutoksiin. Osana BIBUa toimii demokratiakokeiluja tutkiva Demokratiakiihdyttämö. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa on mukana Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto, Northwestern University, ETLA, THL ja Demos Helsinki.

BIBU bubble minitron

Hanna Wass, Timo M. Kauppinen,
Paula Saikkonen & Heikki Hiilamo

Kenen hyvinvoinnista puolueet välittävät?

bibu_new_banner

Julkaistu 26.5.2021

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö

Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 44/2021
ISBN 978-952-349-067-3
ISSN 2489-9631

Tarkastelemme tässä raportissa kuntavaaleja hyvinvointivaltion kehyksessä yhtäältä äänestäjien kohdistaman kysynnän ja toisaalta puolueiden tarjonnan kautta. Tutkimme ensiksi, miten äänestysalueen asukkaiden sosioekonominen asema (koulutus- ja tulotaso) oli yhteydessä äänestysaktiivisuuteen ja puolueiden kannatukseen vuoden 2017 kuntavaaleissa. Analyysi perustuu aineistoon, joka sisältää äänestysalueittaiset tiedot vuoden 2017 kuntavaalien äänestystuloksista ja 18 vuotta täyttäneen väestön sosioekonomisesta rakenteesta vuoden 2016 lopussa. Tulosten pohjalta näemme, millaisilta alueilta kukin puolue sai viimeksi vahvimman kannatuksensa. Niiden asukkaista muodostuu kunkin puolueen ydinryhmät, joita kesäkuun kuntavaaleissa pyritään tavoittelemaan.

Puolueille kuntavaaliohjelmat ovat yksi keskeinen tapa pyrkiä vastaamaan äänestäjäkunnan tarpeisiin ja profiloitua ratkaisujen tarjoajina. Tarkastelemme tätä tarkoitusta varten muodostamamme luokittelukehikon avulla, millaisista ja keille suunnatuista peruspalveluista puolueiden ohjelmissa puhutaan, ja miten erilaiset sosiaalipoliittiset teemat, kuten varhaiskasvatus, koulu, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, niissä näkyvät. Olemme erityisen kiinnostuneita puolueiden esittämistä edustusväitteistä (Saward 2010, ks. myös Mattila 2017): mihin äänestäjäryhmiin puolueet kohdistavat vetoomuksensa ja missä määrin kuntaohjelmissa esitetyt toimet ja ratkaisuehdotukset vaikuttavat olevan linjassa sen kanssa, mistä ryhmistä puolue on edellisissä vaaleissa saanut eniten kannatusta?

Lataa julkaisu tästä
BIBU bubble minitron

Tutkimus: Mitä asioita puolueet painottavat kuntavaaliohjelmissa?

Tiedote

kaks_logo-vaaka

Keskustan ja Kristillisdemokraattien vaaliohjelmissa painottuu peruspalvelujen järjestäminen kasvukeskuksien ulkopuolella. Muiden puolueiden ohjelmissa keskustellaan selvästi vähemmän kaupunkien ulkopuolisista alueista.

Muun muassa tämä jakolinja käy ilmi tuoreesta kuntavaaliraportista, joka on laadittu osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)” -tutkimushanketta. Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisee sen omassa Julkaisu-sarjassaan otsikolla Kenen hyvinvoinnista puolueet välittävät? 

Hanna Wassin, Timo M. Kauppisen, Paula Saikkosen ja Heikki Hiilamon kirjoittamassa tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, mille ryhmille puolueet kohdistavat vetoomuksensa ja millaisia hyvinvointilinjauksia niissä esitetään. Tulosten mukaan puolueet tunnistavat hyvin oman äänestäjiensä tarpeet ja nostavat niitä suoraan esiin kuntavaaliohjelmissaan.

Äänestysalueen väestön pienituloisuus ennusti vuoden 2017 kuntavaaleissa kaupunkimaisissa kunnissa suurempaa kannatusta Vasemmistoliitolle ja Vihreille, mutta muissa kunnissa suurempaa kannatusta Keskustalle.

Kuntatalouden suhteen vaaliohjelmien jakolinjat noudattavat valtakunnan politiikan linjoja, mikä heijastuu myös siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita halutaan järjestää. Oikealla laidalla sijaitsevat puolueet vastustavat veronkorotuksia ja haluaisivat vahvistaa yksityisen sektorin roolia palveluiden tuotannossa. Keskellä luotetaan valtionavustuksien alueelliseen jakoon, kun taas vasemmalla laidalla halutaan säilyttää julkisella sektorilla vahva rooli eikä myöskään veronkorotuksia suljeta pois.

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma tarjoaa vain vähän tietoa siitä, miten puolue kuntapolitiikassa haluaa toimia, mutta maalaa synkän kuvan Suomen nykytilanteesta.

Lue koko julkaisu tästä.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Paula Saikkonen, THL, 029 524 8133

Tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen, THL, 029 524 7233

BIBU bubble minitron

Mikko Rask, Titiana Ertiö, Pekka Tuominen & Veronica Ahonen

Final evaluation of the City of Helsinki’s participatory budgeting

bibu_new_banner

Published 11.5.2021

Participatory budgeting is a democratic innovation for urban development, whereby citizens propose projects and vote on their implementation. Between 2018–2020, the City of Helsinki piloted a participatory budgeting process known as OmaStadi, with an allocated budget of EUR 4.4 million. This operational model emphasises direct democracy and online democracy as well as co-creation.

We evaluated the OmaStadi project by analysing participant voting data and responses to feedback surveys. We conducted participant observation in events organised throughout the project and interviewed political decision-makers, association and NGO actors as well as City experts. We used the Co-Creation Radar as our evaluation method as it reflects the myriad dimensions of societal values through its twelve evaluation criteria.

Our overall evaluation of the OmaStadi pilot is cautiously positive. Many lessons have already been learned for the second round. However, there is also plenty of room for improvement and development should continue based on the accrued experiences.

get the Article here
BIBU bubble minitron

Kaarina Nikunen, Jenni Hokka & Matti Nelimarkka

Affective Practice of Soldiering: How Sharing Images Is Used to Spread Extremist and Racist Ethos on Soldiers of Odin Facebook Site

bibu_new_banner

Published 22.1.2021

The paper explores how visual affective practice is used to spread and bolster a nationalist, extremist and racist ethos on the public Facebook page of the anti-immigrant group, Soldiers of Odin. Affective practice refers to a particular sensibility of political discourse, shaped by social formations and digital technologies—the contexts in which political groups or communities gather, discuss and act. The study shows how visual affective practice and sharing and responding to images fortify moral claims, sense exclusionary solidarity and promote white nationalist masculinity which legitimizes racist practices of “soldiering.” By examining both the representations and their reactions (emoticons), the study demonstrates how ideas and values are collectively strengthened through affective sharing and are supported by platform infrastructures. Most importantly, it demonstrates that instead of considering the affect of protecting the nation as a natural result of “authentic” gut feeling, we should understand the ways it is purposefully and collectively produced and circulated.

get the Article here
BIBU bubble minitron

Thomas Babila Sama, Ilkka Konttinen & Heikki Hiilamo

Alcohol Industry Arguments for Liberalizing Alcohol Policy in Finland: Analysis of Twitter Data

bibu_new_banner

Published 7.4.2021

Objective: The aim of this study was to investigate the arguments used by the alcohol industry and actors aligning with it as a lobbying strategy on Twitter to influence the reform of the Finnish alcohol law during its preparation phase between 2014 and 2017, when the original purpose of the law reform was changed from reducing alcohol-related harm to liberalizing alcohol policy.

Method: Primary data were collected on Twitter between 2014 and 2017 from six alcohol industry actors (n = 1,085 tweets). The Twitter data were analyzed by coding using Microsoft Excel and by content and thematic analyses using a modified version of the European Centre for Monitoring Alcohol Marketing's (2011) seven key messages of the alcohol industry.

Results: The findings identified three main arguments used on Twitter by the alcohol industry and actors aligning with it, namely: (1) application of liberal alcohol policies generates more revenue, (2) liberties should be generally prioritized above bureaucracy and control, and (3) education about responsibility is the best solution to alcohol-related problems.

Conclusions: Social media applications such as Twitter offer the alcohol industry unlimited opportunities for promoting its traditional public relations arguments.

get the Article here