Kuukausi: tammikuu 2022

BIBU bubble minitron

Mikko Hautakangas & Maija Gerlander

Kuunteleminen vastuullisuuden ja luottamuksen rakentajana: esimerkkinä journalismin yhteiskuntavastuu

bibu_new_banner

Julkaistu 31.1.2022
Teoksessa Vastuullinen viestintä (pp. 124-138), Eräranta, & V. Penttilä (Eds., ProCom ry. ProComma Academic, 2021. URL = http://hdl.handle.net/10138/330665

Ympäröivän yhteiskunnan ”aito kuunteleminen” on nykyään tärkeä vastuullisuusviestinnän ihanne. Käsitykset vastuullisuudesta muovautuvat yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja myös organisaatioiden viestinnältä peräänkuulutetaan osallistumista ja dialogisuutta. Kuunteleminen on tällaisen vuorovaikutuksen keskeinen edellytys, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa organisaatioviestinnän kontekstissa?

Tässä artikkelissa pohditaan, miten kuuntelemisen käsitettä ja ilmiöitä voidaan ymmärtää ja hyödyntää viestinnän ammattilaisen työn ja viestinnän johtamisen näkökulmasta, osana luottamusta rakentavaa organisaatioviestintää. Erityisenä esimerkkinä tarkastellaan sitä, kuinka uutismedian toimialaan kohdistuvia yhteiskuntavastuun odotuksia määritellään vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Journalismi perustelee omaa erityistä arvoaan viestinnän kentällä nimenomaan vastuullisena julkisen keskustelun tuottajana. Jotta tällainen yhteiskunnalliseen rooliin nojaava legitimiteetti säilyisi, niin yksittäisten organisaatioiden kuin koko toimialan on kyettävä kuuntelemaan toimintaympäristöään, myös niitä kriittisiä ääniä, jotka voivat hahmottaa tuon vastuullisuuden monin eri tavoin.

Tämä on tärkeä näkökulma myös muilla viestinnän aloilla toimiville ammattilaisille, joiden on kyettävä julkiseen keskusteluun siitä, millaisen tulevaisuuden tuottamiseen oma toiminta kiinnittyy ja keihin kaikkiin se vaikuttaa. Samalla keskusteluun osallistuminen itsessään on yhteiskunnallista toimintaa, jolta voidaan edellyttää vastuullisuutta ja jonka varaan organisaatioon kohdistuva luottamus rakentuu.

Lataa julkaisu tästä
BIBU bubble minitron

Zhen Jie Im & Young-Kyu Shin

Who gets labour market training? Access biases of social investment in Finland

bibu_new_banner

Published 27.1.2022

Policy access biases worry social policy scholars because they generate Matthew effects that exacerbate socioeconomic divides. Yet, access biases in many social investment policies, like training during unemployment, remain under-researched. Such access biases may be detrimental to a critical objective of social investment: to improve and uplift workers with precarious economic prospects. We focus here on access bias in training provided by public employment services against lower-educated workers. They are vulnerable to unemployment and fractured employment and should thus be targeted for training. While there is burgeoning attention on access biases in training against disadvantaged youths and non-citizens, fewer studies have focused on similar access bias against lower-educated workers. We highlight that access bias against such workers may stem from their lower willingness and demand for training, as well as policy design, informal eligibility criteria and caseworkers’ creaming practices. We suggest, however, that greater availability of training opportunities may ease this access bias against lower-educated workers. Using the Finnish Income Distribution survey data (2007–2012), we find evidence of training access bias: primary-educated workers are significantly less likely to participate in training than upper secondary and vocationally educated workers. Concurrently, our results show that availability of training is not significantly associated with the extent of training access bias against primary-educated workers. With a Nordic welfare model that prioritizes training to remedy labour market vulnerability and stresses that access to benefits and services is based on need, Finland represents a least likely case to find such access bias in training. We therefore consider these results worrying: if it is found here, it may be prevalent in countries with other welfare models.

get the Article here
BIBU bubble minitron

Anu Kantola & Anu A. Harju

Älä jää yksin häirinnän kanssa –
Viisi askelta vihapuheen taklaajille

bibu_new_banner

Julkaistu 17.1.2022

Häirintä on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka voi murentaa ihmisten kykyä ja halua toimia omassa työssään, yhteiskunnassa tai harrastuksissa. Erityisesti sosiaalinen media on moninkertaistanut häirinnän määrän sekä muuttanut sen luonnetta. Sen kohteeksi joutuneet kohtaavat aggressiivisen palautteen lisäksi myös nimittelyä, uhkailua tai pelottelua, joka voi ulottua myös yksityiselämään.

Selvitimme Kansalaisuuden kuilut ja kuplat – hankkeessa mitä keinoja journalistit käyttävät kohdatessaan häirintää. Haastattelimme 22 suomalaista journalistia siitä, miten he ovat onnistuneet käsittelemään häirintää ja esitämme tuloksiin perustuen suosituksia häirinnän käsittelyyn työpaikoilla, kouluissa tai harrastepiireissä.

Häirintä ei ole vain sen kohteiden ongelma, vaan kaikkien yhteinen ongelma, johon kannattaa puuttua yhteisvoimin niissä yhteisöissä, joissa ihmiset sitä kokevat. Tutkimuksessamme parhaiten pärjäsivät ne journalistit, jotka eivät jääneet yksin häirinnän kanssa. Journalisteja auttoivat myös erityisesti keinot, joissa he saivat tukea yhteisöltä: työtovereilta, esihenkilöiltä, muilta kollegoilta, ammattilaisilta tai omalta lähipiiriltään.

Lataa julkaisu tästä
BIBU bubble minitron

Anu Kantola & Anu A. Harju

Tackling the emotional toll together: How journalists address harassment with connective practices

bibu_new_banner

Published 17.1.2022

In this article, we examine how journalists address and tackle online harassment by connective practices that involve joint action with peers and editors that we find are particularly effective in addressing the emotional effects of harassment. Theoretically, we bridge community of practice research with theories of emotional labour to develop a novel perspective to examine online harassment. Drawing on 22 interviews with Finnish journalists, we find three categories of connective practices that are particularly effective in tackling harassment: (1) supportive connection between the journalist and the editor; (2) shared collegial practices among peers in the newsrooms and (3) emotional engagement among peers outside the newsroom. All three categories illustrate how journalists as a community of practice develop new practices through dynamic processes innovation, improvisation, trial and error, reciprocal learning and mutual engagement. Importantly, emotional labour forms an important dimension of these practices as the journalists jointly address and tackle the emotional effects of harassment. We posit that the effectiveness of these connective practices largely stems from their ability to provide emotional support. While addressing feelings of fear, anger and shame, these shared practices also help consolidate the newly acquired knowledge and the professional identity under attack. Finally, we offer recommendations for newsrooms and journalists on how to collectively counter harassment and develop policies to address it.

get the Article here
BIBU bubble minitron

Mikko Värttö, Anu Kantola, Maija Setälä, Lasse Peltonen, Anna Björk, Maija Faehnle, Henri Vogt, Mari Taskinen & Kaisa Korhonen-Kurki

 Democratic innovations:
A cure for democratic deficits?

bibu_new_banner

Published 14.1.2022

The trend of decline in representative forms of democratic governance is manifested in the decrease in voter turnout and distrust in political institutions. Recent statistics from the European Union and its member states indicate that only 34% of citizens trust their national governments or parliament. These challenges of democracy have inspired a wide variety of democratic innovations, which enhance public engagement in political decision-making, increase dialogue among groups and individuals, and promote sustainable decision-making. Democratic innovations can enable countries to face global societal challenges, such as economic inequality and climate change, in a democratic, fair and just manner. This document aims to:
1) Describe the current challenges facing democracy
2) Demonstrate how democratic innovations can help to meet these challenges

get the Article here
Lataa julkaisu tästä
BIBU bubble minitron

Kahdeksan kuplan suomi
Haloo, Suomi! -keskustelu 1.3.

271705902_4684544961635895_6812568255451121806_n

Tässä tapahtumassa keskustellaan siitä, millaisia ovat talouden murroksessa elävien ihmisten kokemukset itsestään ja yhteiskunnasta. Tapahtuma on osa Tiedekulman Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa 1.2.–1.3.2022.

Suo­ma­lai­set ovat as­tu­neet 2000-lu­vul­la uu­teen, en­tis­tä ko­vem­paan maa­il­maan. Mark­ki­noi­den avau­tu­mi­nen ja uu­det tek­no­lo­giat luo­vat uusia mah­dol­li­suuk­sia mut­ta li­sää­vät myös pai­net­ta: vaa­ti­muk­set ovat kas­va­neet, ja muu­tos mu­ren­taa van­ho­ja elä­män­ta­po­ja, am­mat­te­ja ja iden­ti­teet­te­jä. Ki­ris­ty­mi­sen tun­ne vai­kut­taa kai­kis­sa suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan ryh­mis­sä. Mil­lai­sia ovat ta­lou­den mur­rok­ses­sa elä­vien ih­mis­ten ko­ke­muk­set it­ses­tään ja yh­teis­kun­nas­ta?

Kahdeksan kuplan Suomi -tapahtumassa 1.3.2022 keskustelemassa Sanna Aaltonen, Lotta Junnilainen, Anu Kantola ja Pekka Tuominen. Mukana myös Pauliina Patana ja Mika Maliranta. Juontajana on Jari Hanska.

Kansalaisuuden kuplat ja kuilut -projekti jalkautui ympäri maata ja haastatteli yhteensä 350 suomalaista kaikkiaan 30 eri paikkakunnalla etsien suomalaisten syviä tarinoita ja vastausta siihen, onko Suomea enää olemassa. Tapahtumassa tutkijat keskustelevat juuri julkaistun Kahdeksan kuplan Suomi -kirjan (Gaudeamus) pohjalta siitä, mitä ovat suomalaisten syvät tarinat kiristyvässä yhteiskunnassa:

- Miten talouden muutokset muuttavat suomalaisten elämää ja vaikuttavat politiikassa?
- Millainen on hyvätuloisten, keskiluokan, duunarien, pätkätyöläisten, yrittäjien, maalaisten tai maahanmuuttajien kokemus omasta elämästä ja yhteiskunnasta?
- Puristaako suuri ruuvi Suomen rikki niin, että ihmiset eivät enää koe kuuluvansa yhteen?
- Mikä on Suomen yhteisen tarinan kohtalo? Pystyykö kansallisvaltio uudistumaan?

Seuraa keskustelua suorana tästä linkistä 1.3. klo 17!

BIBU bubble minitron

BIBU TALKS 9.2. klo 16-18

Tanja Aitamurto: Disagreement in Crowdsourced Deliberation: Idea Generation Through Elaborated Perspectives

bibu_new_banner

Crowdsourced policymaking is an increasingly common digital application of participatory democracy in which local and national governments engage citizens and gather ideas and knowledge for improving a policy. Governments use crowdsourcing to achieve two primary goals: (1) to develop better policies by leveraging citizens’ knowledge and insights and (2) to promote civic engagement. Crowdsourcing can help to incorporate non-experts, local knowledge, and new perspectives into the policymaking process and arguably has the potential to make policymaking more inclusive, transparent, and collaborative. National governments around the world have opened up legislative reforms to public participation, and local governments, such as cities and municipalities, have invited their residents to contribute to urban planning processes. Crowdsourced policymaking creates spaces for crowdsourced deliberation, which is an asynchronous, distributed, and self-selected form of deliberation, which provides several advantages to traditional “mini-publics” approach in deliberation. In this talk, I will discuss the productive and challenging role of disagreement in crowdsourced deliberation.

Tanja Aitamurto, PhD, is an Assistant Professor in the Department of Communication at the University of Illinois at Chicago. Tanja examines, designs, and deploys new media technologies for informing, empowering, and connecting people. She studies the impact of new media technologies on people's behavior and society. These technologies include crowdsourcing, virtual and augmented reality, and artificial intelligence applied in journalism and democratic processes. Previously Tanja worked at Stanford, UC Berkeley and Oxford.

Join the event on Wednesday 9.2.2022 from 16-18 EET through this link!