BIBU Talks Archives - Sivu 2 6:stä

Kuntalaisten osallistumisen reittejä kehittämässä: Demokratiainnovaatiot

BIBU Talks tapahtuma 8.6.2021

Demokratiainnovaatioilla tarkoitetaan keinoja, joilla kansalaisten osallistumista vahvistetaan päätöksenteossa. Joskus puhutaan myös kokeiluista, mutta toimivia keinoja on myös onnistuneesti juurrutettu toistuvaksi toimintamalliksi eri puolilla maailmaa. Mitä innovaatioilta voi odottaa ja mitä niiden järjestäminen vaatii? Miten arvioida onnistumisia? Miten valita kunnan ja kuntalaisten tilanteisiin sopivimmat keinot

Demokratiaa voidaan notkistaa kehittämällä ja kokeilemalla uusia, entistä monipuolisempia ja suorempia osallistumisen tapoja. Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen ja Kuntaliiton yhteisessä BIBU Talks -tilaisuudessa keskustellaan kokeiluista käytännönläheisesti yleisellä tasolla sekä tarkastellaan esimerkkinä osallistuvaa budjetointia Helsingissä.

Tilaisuus järjestetään Zoom-alustalla 8.6. klo 9-10.

Liity tilaisuuteen tästä linkistä!

Ohjelma:
9.00 Tervetuloa! Anna Björk, BIBU-hankkeen vuorovaikutuskoordinaattori
9.05 Asiantuntijapuheenvuorot:

Julia Jousilahti, Demos Helsinki: Käytännön vinkit demokratiainnovaatioihin
Mikko Rask, Helsingin yliopisto: Osallistuva budjetointi - esimerkkinä Helsingin kaupungin OmaStadi
Päivi Kurikka, Kuntaliitto: Kunnat ja demokratian arki ja mahdollisuudet

9.35 Keskustelu
9.55 Yhteenveto
10.00 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa!

Lue lisää:

BIBU eli Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke selvittää, kuinka ilmiöt kuten talouden rakennemuutos, kaupungistuminen ja muuttoliike muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä sekä sitä kuinka poliittinen päätöksenteko vastaa näihin muutoksiin. Osana BIBUa toimii demokratiakokeiluja tutkiva Demokratiakiihdyttämö. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa on mukana Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto, Northwestern University, ETLA, THL ja Demos Helsinki.

Tutkimus: Mitä asioita puolueet painottavat kuntavaaliohjelmissa?

Tiedote

Keskustan ja Kristillisdemokraattien vaaliohjelmissa painottuu peruspalvelujen järjestäminen kasvukeskuksien ulkopuolella. Muiden puolueiden ohjelmissa keskustellaan selvästi vähemmän kaupunkien ulkopuolisista alueista.

Muun muassa tämä jakolinja käy ilmi tuoreesta kuntavaaliraportista, joka on laadittu osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)” -tutkimushanketta. Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisee sen omassa Julkaisu-sarjassaan otsikolla Kenen hyvinvoinnista puolueet välittävät?

Hanna Wassin, Timo M. Kauppisen, Paula Saikkosen ja Heikki Hiilamon kirjoittamassa tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, mille ryhmille puolueet kohdistavat vetoomuksensa ja millaisia hyvinvointilinjauksia niissä esitetään. Tulosten mukaan puolueet tunnistavat hyvin oman äänestäjiensä tarpeet ja nostavat niitä suoraan esiin kuntavaaliohjelmissaan.

Äänestysalueen väestön pienituloisuus ennusti vuoden 2017 kuntavaaleissa kaupunkimaisissa kunnissa suurempaa kannatusta Vasemmistoliitolle ja Vihreille, mutta muissa kunnissa suurempaa kannatusta Keskustalle.

Kuntatalouden suhteen vaaliohjelmien jakolinjat noudattavat valtakunnan politiikan linjoja, mikä heijastuu myös siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita halutaan järjestää. Oikealla laidalla sijaitsevat puolueet vastustavat veronkorotuksia ja haluaisivat vahvistaa yksityisen sektorin roolia palveluiden tuotannossa. Keskellä luotetaan valtionavustuksien alueelliseen jakoon, kun taas vasemmalla laidalla halutaan säilyttää julkisella sektorilla vahva rooli eikä myöskään veronkorotuksia suljeta pois.

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma tarjoaa vain vähän tietoa siitä, miten puolue kuntapolitiikassa haluaa toimia, mutta maalaa synkän kuvan Suomen nykytilanteesta.

Lue koko julkaisu tästä.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Paula Saikkonen, THL, 029 524 8133

Tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen, THL, 029 524 7233

Zhen Im väittelee 30.4.2021 uhattujen duunarien kääntymisestä oikealle

STATUS DECLINE AND WELFARE COMPETITION WORRIES FROM AN AUTOMATING WORLD OF WORK

Seuraa väitöstilaisuutta alkaen klo 13 Zoomissa!

Uhatut duunarit kääntyvät oikealle: Tuore tutkimus osoittaa, että automaation uhkaamat työntekijät äänestävät radikaalia oikeistoa ja haluavat tiukkoja ehtoja sosiaaliturvalle

Automaatio uhkaa perinteisiä palvelualan ja teollisuuden työpaikkoja ympäri maailmaa ja vaikuttaa näiden alojen työntekijöiden poliittisiin näkemyksiin. Tutkija Zhen Imin tuore väitöskirja osoittaa, että huoli oman sosiaalisen aseman laskusta sekä kilpailu sosiaalietuuksista ruokkivat radikaalien oikeistopuolueiden kannatusta uhatuilla aloilla.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa laajassa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -hankkeen tutkimuksessa vappuaattona 30.4. väittelevä politiikan tutkija Zhen Im tutki European Social Survey – aineiston avulla automaatiouhan alla olevien alojen työntekijöiden poliittisia näkemyksiä Euroopassa: Millaista sosiaalipolitiikkaa he toivovat ja mitä puolueita äänestävät?

Automaation myötä työpaikkoja on vähemmän esimerkiksi vähittäiskaupan myyjille, kirjanpitäjille sekä teollisuudessa koneenkäyttäjille ja asentajille. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että uhattujen alojen työntekijät kannattavat tiukkoja ehtoja sosiaaliturvassa. Työttömän on työttömyysturvaa saadakseen oltava esimerkiksi valmis ottamaan vastaan alhaisemman palkkatason työtä tai omaa koulutusta vastaamatonta työtä. Työntekijät, joilta automaatio uhkaa viedä työt, kannattavat samalla myös radikaaleja oikeistopuolueita kuten Suomen Perussuomalaisia tai Ranskan Front Nationalia enemmän kuin muita puolueita. Uhatuissa ammateissa olevat myös jättävät useammin äänestämättä kuin työntekijät, joiden työpaikat eivät ole automaation vuoksi uhattuna.

Zhen Imin mukaan tiukkojen näkemysten ja äänestyskäyttäytymisen taustalla vaikuttaa huoli oman sosiaalisen aseman laskusta:

- Automaatio syö paitsi konkreettisia töitä myös perinteisen teollisen työn arvostusta. Monet teollisuudessa töitä tekevät työläiset ovat eläneet arvostettua keskiluokkaista elämää. Vielä nykyisinkin heidän tulonsa ovat kohtuulliset, mutta töitä pidetään hiipuvina aloina, joista puuttuu uuden talouden hohto. Tämä ahdistaa monia ja on saanut heidät etsimään myös uusia poliittisia vaihtoehtoja.

Lisäksi uhattujen alojen työntekijät ajattelevat, että erityisesti työttömien ja maahanmuuttajien sosiaaliturvan ehtoja tulisi kiristää koska sosiaaliturva on niukka resurssi, joka on vaikea saada riittämään kaikille sitä tarvitseville. Eurooppalaiset radikaalin oikeistoon luettavat puolueet kannattavat usein perinteisiä ja myös autoritaarisia arvoja. Samalla ne ovat talouskurin puolueita, jotka ovat huolissaan siitä, että työttömät ja maahanmuuttajat käyttävät hyväkseen sosiaalietuuksia ja hyvinvointipalveluita. Nämä tavoitteet puhuttelevat niitä työntekijöitä, jotka tietävät automaation uhkaavan sekä heidän työtään, että sen mukana sosiaalista asemaa.

- Politiikassa ei riitäkään pelkkä taloudellisten etujen turvaaminen, vaan olisi löydettävä keinoja, joilla palauttaa työntekijöiden kunnia ja työn arvostus, jos halutaan, että he kokevat, että yhteiskunta on myös heitä varten, Im sanoo.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIBU-hanke tutkii kansalaisuuden muutoksia: kuinka globalisaatio ja yhteiskunnan rakennemuutos muuttavat kansalaisten osallistumista ja politiikan tekoa Suomessa. Monitieteisessä hankkeessa on mukana tutkijoita yhteensä kuudesta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. BIBU kehittää myös demokraattisia innovaatioita, joilla vahvistetaan kansalaisten vaikuttamiskeinoja.

Lisätietoja (ensisijaisesti sähköpostilla):

Tutkija Zhen Im, Helsingin yliopisto & Copenhagen Business School

Sähköposti: zi.egb@cbs.dk / zhen.im@helsinki.fi

Puhelin: +45 381 524 98

Suomenkielinen policy brief aiheesta luettavissa täältä.

Working paper in English.

Linkki väitöskirjaan.

Demokratiakorjaamo 17.2.2021 klo 13–16

Katso tallenteet Demokratiakorjaamosta yllä!

Demokratiakorjaamo kutsuu kaikki demokratiasta kiinnostuneet kuulemaan huippututkijoiden näkemyksiä demokratian ajankohtaisista haasteista sekä keskustelemaan kokeiluista, joilla haasteita voidaan ratkaista.

Demokratiaa on koeteltu taas tänä vuonna. Yhdysvalloissa istuva presidentti ei meinannut suostua myöntämään tappiotaan reiluissa vaaleissa ja Euroopassa Unkarin ja Puolan autoritäärisin ottein hallitsevat johtajat heikentävät demokratian perustuksia. Suomessa demokratian tila on vahva, mutta tilanteeseen ei pidä tuudittautua, vaan demokratiaa pitää jatkuvasti kehittää ja uusia osallistumisen tapoja kokeilla.

OHJELMA

12.45 Osallistujien mahdollista tulla testaamaan yhteydet

13.00 Tervetuloa! Päivän ohjelma

13.15 Keskustelu: Demokratian ajankohtaiset haasteet

Miten ilmastokriisiä koskevia päätöksiä tehdään niin, että ne ottavat huomioon myös tulevien sukupolvien oikeudet? Miten nuorten kasvava kiinnostus politiikkaa kohtaan muuttuu aidoiksi osallistumismahdollisuuksiksi? Miten suomalaiseen ympäristöpäätöksentekoon saataisiin enemmän rajat ylittävää yhteistoimintaa? Miten demokratiakokeiluista voidaan oppia?

Keskustelemassa professori Päivi Honkatukia (Tampereen yliopisto, ALL YOUTH-hanke), tutkijatohtori Titiana Ertiö (Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus, BIBU-hanke), erikoistutkija Simo Kyllönen (Turun yliopisto, PALO-hanke), professori Lasse Peltonen (Itä-Suomen yliopisto, CORE-hanke.)

Keskustelun vetää toimittaja Reetta Räty.

14.00–14.10 Tauko

14.10 Miksi demokratiakokeiluja tarvitaan ja miten niitä tehdään - kokeiluoppaan esittely

Vanhempi asiantuntija Julia Jousilahti, Demos Helsinki

14.30 Demokratiatori - ratkaisuja demokratian ajankohtaisiin haasteisiin

Demokratiatorilla on esillä kahdeksan kiinnostavaa demokratiakokeilua. Mukana on myös kokeilujen toteutukseen osallistuneita sidosryhmiä kertomassa kokemuksistaan.

Virtuaalisella torilla järjestetään kaksi, 30 min kestävää kierrosta. Yhteen pienryhmään mahtuu kerrallaan 10 osallistujaa ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

DEMOKRATIATORIN KOKEILUT

Digiraati (Jari Varsaluoma, Iikka Pietilä & Kaisa Väänänen ALL YOUTH)

Digiraati on yhdessä nuorten kanssa kehitettävä digitaalisen verkkopalvelun prototyyppi. Digiraadin tavoitteena on edistää 16-25 vuotiaiden nuorten yhteiskunnallista vaikuttamista ja lisätä vuoropuhelua päättäjien ja nuorten välillä. Palvelussa nuoret ja virkamiehet voivat keskustella digitaalisissa raadeissa, joissa tavoitteena on muodostaa nuorten tuottama loppulausuma, jonka virkamiehet voivat välittää eteenpäin päättäjille.

Ilmastolain kuuleminen (Mikko Hautakangas, BIBU)

BIBU-hankkeen tutkijat olivat mukana toteuttamassa verkkokuulemista ilmastolain uudistamisesta ja kansalaisten osallistumisesta reiluun siirtymään yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa syksyllä 2020. Tavoitteena oli saada tukea sille, millä tavalla osallistuminen, tiedonsaanti ja oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulisi huomioida uudessa ilmastolaissa. Lisäksi kerättiin tietoa siitä, miten saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin. Kansalaisosallistumista tuettiin ja rohkaistiin myös journalismin kautta: kokeilun osana järjestettiin toimittajille työpajojen sarja, jossa keskusteltiin ilmastojournalismin haasteista ja sovittelujournalismin keinoista polarisoivan aiheen käsittelyssä. BIBU-hanke tutkii ilmastolain verkkokuulemista osallistavana prosessina ja auttaa ympäristöministeriölle tehtävän yhteenvedon koostamisessa.

Kansalaisenergia-areena (Miikka Salo & Jani Lukkarinen, CORE)

Keväällä 2020 toteutetiin Kansalaisenergia-areena, jossa pohdittiin kysymystä kansalaisten osallistumisesta energiajärjestelmän muutokseen erityisesti taloyhtiökontekstisssa. Kokeilussa sovellettiin tiedon yhteistuotannon menetelmä murrosareenaa, joka sopii erityisesti eri laajojen ja kompleksisten muutostarpeiden tarkasteluun eri toimijoiden näkökulmista sekä muutoksiin liittyvien politiikkaviestien muotoiluun.

Turku keskustelee -kansalaispaneeli (Kaisa Herne, PALO.)

Turun kaupunki valmistelee uutta yleiskaavaa ja halusi selvittää kuntalaisten harkittuja näkemyksiä keskustassa liikkumisesta kansalaispaneelin avulla. Verkossa toteutettuun paneeliin osallistui 171 turkulaista, jotka keskustelivat pienryhmissä tulevaisuuden liikennejärjestelyistä. Osassa pienryhmiä oli mukana myös kaupunginvaltuutettuja. Kokeilussa tutkittiin mahdollisuutta yhdistää kansalaisosallistamista kaupungin päätöksentekoprosessiin.

Nuoret konfliktien sovittelijoina: Environmental collaboration and conflict-kurssi (Antti Erkkilä & Juha Kotilainen, ALL-YOUTH, CORE, MAKUTANO)

YK:n turvallisuusneuvosto kehottaa kansallisia hallituksia lisäämään nuorten osallistumista päätöksenteon kaikilla tasoilla konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. ALL-YOUTH-hankkeessanuorten ympäristöyhteistyötä ja konfliktien sovittelua on kokeiltu Environmental collaboration and conflict -kurssilla Itä-Suomen yliopistossa.

Osallistuva budjetointi (Pekka Tuominen & Titiana Ertiö, BIBU)

Osallistuva budjetointi on kansainvälisesti tunnettu demokratiainnovaatio. Siinä valittu määrä kaupunkiympäristön kehittämiseen ohjattavia varoja suunnataan kohteisiin, joista kaupunkilaiset päättävät. Prosessiin sisältyvät yleensä ehdotus kohteista, näiden työstäminen suunnitelmiksi sekä äänestys. Kaupunkilaiset osallistuvat eri vaiheisiin esim. digitaalisten ja kasvostusten järjestettävien foorumeiden kautta. OmaStadi on Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin hanke, jonka ensimmäisestä kierroksesta (2018-2020) tehtiin riippumaton akateeminen arviointi. Arvioinnissa hyödynnettiin yhteisluomisen tutkaa, jonka avulla saatiin voitiin tarkastella moniarvoisen yhteiskunnan eri ulottuuvuuksia. Arvioinnin suorittivat HY.n tutkijat.

Yhteistoiminnallinen prosessi Jyväskylän metsäohjelman valmistelussa (Emma luoma, CORE)

Jyväskylän kaupunki valmisteli metsien käyttöä koskevat strategiset linjaukset ja toimenpideohjelman tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Prosessi tuotti yhteisesti hyväksytyn metsäohjelman, joka onnistui nivomaan yhteen biodiversiteettitavoitteet, metsänhoidon ja metsien virkistyskäytön.

Demokratiaa verkossa: kansalaiskeskustelu Satakunnan tulevaisuudesta (Mikko Leino, PALO)

Verkossa toteutetussa kansalaiskeskustelussa selvitettiin satakuntalaisten näkemyksiä maakunnan kehittämiseen. Satakuntaliitto hyödyntää kokeilun tuloksia vuoteen 2050 ulottuvan maakuntasuunnitelman valmistelussa. Kokeilussa tutkittiin puntaroivan keskustelun vaikutusta osallistujien näkemyksiin ja tulevaisuuskäsityksiin.

15.40 Loppusanat

15.45 Mahdollisuus jäädä virtuaalisille loppukahveille keskustelemaan vapaasti muiden osallistujien kanssa

Tilaisuus järjestetään Zoomissa. Linkki ja ohjeet tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille.

Demokratiakorjaamon järjestää neljä Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen hanketta:

ALL-YOUTH - Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään

BIBU - Kansalaisuuden kuilut ja kuplat

CORE - Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin

PALO - Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa

Lisätietoa Demokratiakorjaamosta antaa Julia Jousilahti (julia.jousilahti@demoshelsinki.fi, 040 722 4931.)

Lämpimästi tervetuloa!

PERUTTU

BIBU Talks 3.2. - Erimielisyys osallistavassa lainvalmistelussa

Tämä tapahtuma on peruttu.

KUTSU: BIBU Talks - Prof. Tanja Aitamurto: "Erimielisyys joukkoistetussa, deliberatiivisessa lainvalmistelussa"

Pvm: 3.2.2021, klo 16.00-17.30, Zoom

16.00 Tervetuloa

16.10-16.30 Tanja Aitamurto

16.30-16.45 Kommenttipuheenvuoro: Professori Kimmo Grönlund, Åbo Akademi

16.45-17.30 Kysymyksiä ja keskustelua

Tervetuloa!

Save the date: Demokratiakorjaamo 17.2.2021

Kolmatta kertaa järjestettävä Demokratiakorjaamo pidetään seuraavan kerran keskiviikkona 17.2.2021 klo 13–16 Zoomissa - kutsu, ohjelma ja ilmottautumislinkki tulossa tammikuussa.

Demokratiaa on koeteltu taas tänä vuonna. Yhdysvalloissa istuva presidentti ei suostunut myöntämään tappiotaan reiluissa vaaleissa ja Euroopassa Unkarin ja Puolan autoritäärisin ottein hallitsevat johtajat ovat kiristäneet otetaan kansalaisyhteiskunnasta ja mediasta.

Päivänpoliittisten tapahtumien lisäksi demokratiaa haastavat myös pidemmän aikavälin muutokset: Ilmastonmuutoksen hillinnän kaltaiset monimutkaiset haasteet edellyttävät pitkälle tulevaisuuteen katsovaa, perinteiset siilot ylittävää yhteistyötä, joka ottaa huomioon myös tulevien sukupolvien oikeudet. Kansalaiset tuntuvat eriytyvän kupliin, jotka eivät keskustele keskenään. Osa jää kokonaan sivuun yhteisestä päätöksenteosta ja etenkin nuoret kokevat, ettei politiikka nykymuodossaan ole heitä varten. Mitä tehdä? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Demokratiakorjaamossa.

Demokratiakorjaamon järjestää neljä tutkimushanketta, joita rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN):

ALL-YOUTH - Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään

BIBU - Kansalaisuuden kuilut ja kuplat

CORE - Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin

PALO - Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa

Lisätietoa Demokratiakorjaamosta antaa Julia Jousilahti (julia.jousilahti@demoshelsinki.fi, 040 722 4931).

Ilmoittautuminen tilaisuuteen aukeaa tammikuussa 2021.

Tervetuloa mukaan!

OSALLISTUVAN BUDJETOINNIN LOPPUARVIOINNIN JULKAISUTILAISUUS 1.12.2020

Helsingin kaupungin OmaStadi osallistuvan budjetoinnin loppuarvioinnin julkaisutilaisuus järjestettiin 1.12.2020. Voit katsoa tilaisuuden diat tästä.

Lisäksi itse raportti on luettavissa täällä.

Onnistumisia, haasteita ja suosituksia kaupunkidemokratian kehittämiseksi esittelivät tutkijat Mikko Rask, Titiana Ertiö ja Pekka Tuominen Helsingin yliopistosta. Tilaisuuden järjesti Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -hanke.

Can elites be progressive? Rethinking the potential of elites in progressive politics

Workshop: Friday 13 November, 12:00–15:00 Helsinki time (10:00–13:00 GMT). Register below.

Organised by Tackling Biases and Bubbles in Participation (BIBU) and INEQ network at the
University of Helsinki.

Given the rise in inequality in recent years, elites’ relationship with the rest of society has become a
matter of interest for social research asking whether elite identities are becoming more exclusive
and elites are pulling away from the rest of society. In this workshop, we take a new angle by
asking the following question: Can elites can be progressive? Elites are not a uniform group but
include various groups and cultures. Thus, this workshop seeks the cracks in the wall, identifying
variation and potential progressiveness in elite identities and cultures while comparing Anglo-
American, Nordic, South African and South American experiences. Moreover, potential lines for
future research will be discussed.

Programme (in Helsinki time):
12:00: Risto Kunelius, University of Helsinki: Welcome and introduction of participants
12.15: Mike Savage to reflect on ‘elites and social change: is there such a thing as progressive elite politics?’
12.30: Kristina Kolbe & Mike Savage, London School of Economics: An institutional politics of place: Rethinking the critical function of art in times of growing inequality
12.45: Luna Glucksberg & Louise Russell-Prywata, London School of Economics: Elites and Inequality - A Case Study of Plutocratic Philanthropy in the UK
13.00: Comments by Panos Kompatsiaris, Higher School of Economics, Moscow.

13.15: Comfort break
13:30: Anu Kantola, University of Helsinki: Why should elites care? Elites in search of a societal role
13:45: Mikko Weckroth, Teemu Kemppainen, Anu Kantola & Hanna Wass, University of Helsinki: Elite attitudes towards welfare society in Nordic and Anglo-Saxon countries
14:00: Chana Teeger, London School of Economics: Elite attitudes towards redistribution in Brazil, South Africa and Uruguay, paper accessed here
14:15: Comments by Maren Toft, University of Oslo

14:30–15:00: Discussion of future research

Join the workshop via this e-form by Tuesday, 10 November. Zoom link will be sent only to registered participants.

Organisers:
Tackling Biases and Bubbles in Participation (BIBU) https://bibu.fi/en/
Helsinki Inequality Initiative (INEQ) https://www.helsinki.fi/en/ineq-helsinki-inequality-initiative

Osallistu verkkokyselyyn ilmastolain uudistamisesta 12.11.2020 mennessä

BIBU on mukana toteuttamassa verkkokuulemista ilmastolain uudistamisesta ja kansalaisten osallistumisesta reiluun siirtymään yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa.

Ympäristöministeriö on avannut 15.10. kaksi verkkokyselyä, joilla kerätään kansalaisten näkemyksiä siitä, millä tavalla osallistuminen, tiedonsaanti ja oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulisi huomioida uudessa ilmastolaissa. Lisäksi kerätään tietoa siitä, miten saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin.

Kyselyihin voi vastata Otakantaa-sivustolla. Kyselyt ovat auki 12.11.2020 asti.

Ilmastolain verkkokuuleminen on osa BIBUn Demokratiakiihdyttämöä, joka tutkii muun muassa uusien teknologioiden roolia kansalaisten osallistumisessa yhteiskuntapolitiikkaan. Kuulemisen vastauksista koostetaan yhteenveto, joka toimitetaan lakia valmistelevalle työryhmälle ja julkaistaan ympäristöministeriön verkkosivuilla sekä Demokratiakiihdyttämössä. BIBU-hanke tutkii ilmastolain verkkokuulemista osallistavana prosessina ja auttaa yhteenvedon tekemisessä.

Lisätietoja:

Ympäristöministeriön verkkosivut.

Ilmastolaki: erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 380, heta-elena.heiskanen@ym.fi

BIBU-hanke: tutkija Isak Vento, Helsingin yliopisto, isak.vento@helsinki.fi

BIBUn tutkijat esittelyssä: Mona Mannevuo tutkii poliitikkojen jaksamista

16.9.2020

Mikä on tunteiden rooli politiikassa?

Bibun tutkija Mona Mannevuo soveltaa kulttuurintutkimusta politiikan tutkimukseen ja tuo siihen uuden näkökulman: politiikka käy tunteisiin, mutta poliitikkojen tulisi tehdä päätökset nopeasti, tehokkaasti ja rationaalisesti.

Kun Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mona Mannevuo aloitti syksyllä vuonna 2018 työnsä eliittien toimintakykyä tutkivassa BIBUn työpaketissa, häntä askarrutti, miten hän käy politiikan tutkijasta. Peruskoulutukseltaan Mannevuo on kulttuurihistorioitsija, jonka tutkimus on aiemmin keskittynyt tunteisiin, työelämään ja tehokkuusajatteluun. Syksyllä häneltä ilmestyy kirja Ihmiskone töissä. Sotienjälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa (Gaudeamus). Nyt hän soveltaa kulttuurintutkimusta politiikan tutkimukseen ja tutkii, millaisia tunteita poliitikon työhön liittyy.

Poliitikot kokevat riittämättömyyden tunnetta

Mannevuon tuore tutkimus käsittelee poliitikkojen työskentelyä paineiden alla. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää laajempaa hektistä ilmapiiriä, jossa poliitikot tekevät päätöksiä. Tutkimukseensa Mannevuo haastatteli viime vaalikaudella 20:tä poliitikkoa kaikista puolueista.

Poliitikon työn arjen kaoottisuus yllätti Mannevuon. Kansalaisilla on mielikuvia siitä, kuinka poliitikot lähinnä rupattelevat kuppilassa ja painelevat toisinaan nappeja. Todellisuudessa päivät ovat täynnä päällekkäisiä kokouksia, tapahtumia ja yllättäviä muutoksia suunnitelmiin.

– Poliitikot kokevat kaltaiselleni pätkätutkijalle tuttua riittämättömyyden tunnetta, joten kyselin heiltä, millaisia tunteita poliitikon työhön liittyy. Yllätyin siitä, että kansanedustajat kokivat työn kuormittavuuden positiosta riippumatta yllättävän samalla tavalla.

Mannevuon tutkimus poikkeaa kriittisestä eliittitutkimuksesta siinä mielessä, että hän ei epäile poliitikkojen liioittelevan ahkeruuttaan näyttääkseen houkuttelevalta tai kerätäkseen itselleen etuja. Sen sijaan hän pyrkii tulkintaan, joka tarjoaa uusia välineitä nähdä politiikan kulissien taakse. Näin tutkimus voi avata uusia näkökulmia siihen, mikä poliitikkojen työssä on kuormittavaa ja miten työolosuhteita voisi parantaa.

– On meidän kaikkien etu, että päätöksiä ei tehdä hätäisesti, uupuneena tai kohtuuttoman paineen alla. Toki kansalaisten ja median pitää olla kriittinen ja tarkkana, mutta edes poliitikon ei tarvitse sietää kaikkea. Kriittisyys ei poissulje sitä, että pyrkii asettumaan kritiikin kohteen asemaan.

Miellyttäminen kuormittaa poliitikkoja

Poliitikon työ on myös emotionaalista työtä, sillä heidän tehtävänsä on miellyttää kaikkia, vaikka todellisuudessa kaikkia ei voi miellyttää.

– Kansanedustajat muistuttavat toisinaan keskijohtoa, eräänlaista väliporrasta kansalaisen ja valtion välillä. Vaikka he toisinaan toimivat puutteellisten tietojen varassa, he eivät voi vaikuttaa epävarmoilta. Heidän tulee ottaa tyynesti vastaan kansalaisista tullut palaute, oli se sitten asiallista keskustelua torilla tai humalaisten haukkuja lauantai-iltana. Kun tähän lisätään sosiaalisen median kanavat päälle, on selvää, että paketti on kuormittava.

Sosiaalisen median tuomasta kuormituksesta poliitikoille puhutaan jonkin verran, mutta ei ehkä riittävästi. Haastatteluissa kävi ilmi, että etenkin 1990-luvun laman jälkeen uhkauksia tuli kasvokkain paljonkin eikä vihapuhe sinänsä ole ilmiönä uusi. Uudet alustat ja 24/7 yhteiskunta kuitenkin kiihdyttävät tahtia ja henkilöivät politiikkaa, mikä on omiaan lisäämään työuupumusta. Aiheesta ei silti mielellään puhuta, koska politiikka on kovaa peliä ja uupumus voi kääntyä itseä vastaan.

– Poliitikot ovat intohimotyössä, joten heidän tulee korostaa, että he rakastavat työtään. Intohimotyön kulttuuriseen tarinaan taas kuuluu se, että työ menee kaiken muun edelle, mutta se ei haittaa, koska ihana työ on etuoikeus.

Poliitikon ja tutkijan tilanteissa on yhtäläisyyksiä

Poliitikoilla on yllättävän paljon samantapaisia ongelmia kuin vaikkapa tutkijoilla. Työlle ei aseteta selkeitä rajoja, koska niitä ei ole mahdollista asettaa vaan työ on osa itseä. On lopulta vaikea sanoa mihin työ loppuu ja mistä se alkaa. Onko se työtä, jos pysähtyy kaupassa vaihtamaan kuulumisia jokaisen potentiaalisen äänestäjän kanssa?

– Yllättävän moni sanoi vastaavansa epätoivoisten kansalaisten puheluihin ja toimivan jonkinlaisena auttavana puhelimena. Se on paradoksaalista, sillä kansanedustajat tavallaan paikkaavat vapaa-ajalla järjestelmän valuvikoja toimimalla keittiöpsykologina tai selittämällä epätoivoisille kansalaisille mistä avustuksia voi hakea.

Kuormituksen ja rajattomuuden lisäksi kilpailu ja huoli oman työn tulevaisuudesta yhdistävät poliitikon ja tutkijan työtä. Suurin osa kansanedustajista haluaa uusia paikkansa, joten vaalit ovat aina jännittävä hetki.

– Poliitikon työ ei missään tapauksessa ole sama asia kuin pienituloinen pätkätyö, mutta hermoilu omasta tulevaisuudesta koskee myös poliitikkoja. Siihen tulisi kiinnittää huomiota, sillä se vaikuttaa tietoisesti ja tiedostamatta päätöksentekoon ja omiin valintoihin.

Kuka haluaa vielä poliitikoksi?

Mannevuota mietityttää, kiinnostaako poliitikon ura nuoria tulevaisuudessa, sillä siihen liittyy paljon varjopuolia. Aihe on tullut esiin myös parhaillaan Matti Ylösen ja Niina Karin kanssa tekeillä olevassa tutkimuksessa viestintätoimistoista. Tässä tutkimuksessa Mannevuo on huomannut, että politiikan liepeillä rakentuva ura kiinnostaa monia, koska uudet työnkuvat tarjoavat mahdollisuuden tehdä politiikkaa olematta poliitikko.

– Toisaalta nuoremmat kansanedustajat eivät välttämättä ajattele, että poliittinen ura olisi ikuisuusprojekti. Sen sijaan se voi olla välivaihe, jossa opetellaan uusia korvaamattomia taitoja seuraavaa työtä varten.

Myös poliitikkojen työ muuttuu yhteiskunnan muutoksen mukana. Mannevuo toivoisi, että muutospuheen sijaan ihmiset myös itse pohtisivat miten he omalla toiminnallaan vaikuttavat muutokseen. Mikäli sosiaalinen media koetaan kuormittavaksi, sitä ei ehkä ole pakko seurata ja käyttää koko ajan. Tai jos keskustelukulttuurin ja vaatimuksien koetaan kiristyneen, voi miettiä seuraako asiaa sivusta vai voiko asiaan vaikuttaa jotenkin itse.

– On todennäköistä, että uupumispuhe politiikassa lisääntyy kuten muussakin työelämässä.

Tutustu tästä Mona Mannevuon hiljattain julkaistiin politiikkakatsaukseen poliitikkojen jaksamisesta.

Tutkijoiden yhtyestiedot täällä