With status decline in sight, voters turn radical right: how do experience and expectation of status decline shape electoral behaviour?

Zhen Jie Im, Hanna Wass, Anu Kantola and Timo M. Kauppinen

We distinguish between the experience and expectation of subjective status decline in relation to electoral behaviour. Studies often link support for radical parties, especially radical right ones, to voters’ experience of status decline. A few other studies argue that voters’ expectation of status decline also triggers radical right support. Using multivariate analyses, this article finds that voters who expect status decline consistently prefer radical right parties more than voters who expect status improvement. However, there is no robust evidence of radical right support among voters who have experienced status decline. These findings suggest that the expectation, not experience, of status decline drives radical right support. If these expectations trigger radical right support in Nordic welfare states, they may be even more pertinent in less comprehensive welfare states.

READ THE ARTICLE HERE

Hanna Wass, Johanna Peltoniemi, Marjukka Weide & Miroslav Nemcok

Signed, Sealed, and Delivered with Trust: Non-Resident Citizens’ Experiences of Newly Adopted Postal Voting

Published 10.8.2021

The COVID-19 pandemic has made it clear that the traditional “booth, ballot, and pen” model of voting, based on a specific location and physical presence, may not be feasible during a health crisis. This situation has highlighted the need to assess whether existing national electoral legislation includes enough instruments to ensure citizens’ safety during voting procedures, even under the conditions of a global pandemic. Such instruments, often grouped under the umbrella of voter facilitation or convenience voting, range from voting in advance and various forms of absentee voting (postal, online, and proxy voting) to assisted voting and voting at home and in hospitals and other healthcare institutions. While most democracies have implemented at least some form of voter facilitation, substantial cross-country differences still exist. In the push to develop pandemic-sustainable elections in different institutional and political contexts, variation in voter facilitation makes it possible to learn from country-specific experiences. As accessibility and inclusiveness are critical components of elections for ensuring political legitimacy and accountability these lessons are of utmost importance.

In this study, we focus on Finland, where the Parliament decided in March 2021 to postpone for two months the municipal elections that were originally scheduled to be held on April 18. Although the decision was mostly justified by the sudden and dramatic daily increase in new COVID-19 infections, the inability to guarantee the opportunity to vote for those in quarantine was included among the likely risks. The failure to organize health-safe voting procedures to accommodate the original schedule emphasizes a certain paradox in the Finnish electoral legislation: caution in introducing new facilitation instruments has led to lower levels of preparedness and flexibility in crisis situations. Although a forerunner in implementing extensive advance voting opportunities, Finland has only recently introduced postal voting, which is restricted to voters living abroad. Hence, we ask: what can be learned from this form of convenience voting if expanded to all voters to enhance the sustainability of elections?

Our analyses are based on a survey conducted among non-resident voters (n = 2,100) after the 2019 parliamentary elections in which postal voting from abroad was allowed for the first time. Our results show that whereas trust in the integrity of postal voting is quite high, various efforts needed from individual voters substantially increase the costs of postal voting. Postal operations also raise concerns. Furthermore, voters felt that requiring two witnesses made postal voting cumbersome, an issue that needs to be resolved, particularly if applying postal voting in the context of a pandemic. The Finnish case constitutes a concrete example of a situation in which voter facilitation targeted to a particular segment of society may become a testbed for electoral engineering that will improve voting opportunities for everyone.

get the Article here

Miroslav Nemcok & Johanna Peltoniemi

Distance and Trust: An Examination of the Two Opposing Factors Impacting Adoption of Postal Voting Among Citizens Living Abroad

Published 27.4.2021

Postal voting intends to provide citizens residing abroad with a convenient voting technique to influence political representation in their country of origin. However, its adoption among individuals is dependent on two opposing factors. On the one hand, voting via post helps to overcome the increasing distance between a voter’s residency abroad and the nearest polling station organized by a diplomatic mission (mostly at an embassy or a consulate). On the other hand, this way of voting also requires enough trust that the postal service and designated state office will successfully deliver one’s vote to the ballot box because the result cannot be effectively verified without violation of the ballot secrecy. We examine the interaction of these two factors in an originally conducted survey among Finnish citizens residing abroad fielded shortly after the 2019 Parliamentary elections—the first occasion after Finland put postal voting into effect. Altogether, 664 respondents responded to all questions required for our specification of binomial logistic regression models controlling for various potential confounders. The results demonstrate that trust in postal voting moderates the impact of distance on one’s probability to adopt postal voting. While low-trusting emigrant voters remain largely indifferent regardless of the distance to the nearest polling station, medium-trusting non-resident citizens increasingly mail their ballots when the nearest polling station is more than 100 km away. High-trusting individuals begin to increasingly do so when they are ten to 30 km away.

get the Article here

Zhen Im, Anu Kantola, Timo Kauppinen & Hanna Wass

Neljän kuplan kansa: miten suomalaiset äänestävät?

Julkaistu 27.8.2020

Talouden rakennemuutos saa äänestäjät liikkeelle

Globalisaatio ja talouden rakennemuutokset myllertävät yhteiskuntia ja synnyttävät myös voittajia ja häviäjiä. Tässä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen katsauksessa selvitämme 4000 suomalaisille tehtyyn kyselyymme perustuen, miten suomalainen äänestyskäyttäytyminen on muutoksessa. Tutkimuksemme perusteella äänestäjät jakautuvat neljään eri tavoin äänestävään ryhmään eli kuplaan: porvareihin, punavihreisiin, kaikkiruokaisiin ja vetäytyjiin. Näistä ryhmistä vain porvareilla on selkeä oma puolue: Kokoomus. Muilla puolueilla ei ole takuuvarmaa kannattajien joukkoa. Porvarien ryhmään kuuluvat kokevat myös, että he ovat hyötyneet globalisaatiosta, heidän asemansa on pysynyt vakaana ja he luottavat tulevaisuuteen. Muutoksissa pärjäävät näyttävät pysyneen uskollisena puolueelleen, kun taas häviäjiksi itsensä kokevat ovat liikkuvampia äänestäjiä ja etsivät herkemmin uusia vaihtoehtoja. Lisäksi globalisaatiosta vähiten hyötyneet vetäytyjät ovat vieraantuneet puolueista ja jättävät usein kokonaan äänestämättä. Voittajien ja häviäjien kokemusten etääntyminen toisistaan haastaa suomalaista demokratiaa ja yhteiskuntaa, joka on perustunut pitkään laajapohjaiselle yhteistyölle ja kompromissien hakemiselle.

Lataa julkaisu tästä

Hanna Wass, Timo M. Kauppinen

Palkkakuitti äänestyslippuna: tulojen yhteys äänestysaktiivisuuteen ja puoluevalintaan

Julkaistu 18.8.2020

Luku 5 kirjassa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 (toim. Maija Mattila, Kalevi Sorsa-säätiö)

Artikkelissa tarkastellaan, miten yhtäältä pienituloisuus ja toisaalta tulotason heikkeneminen heijastuvat eri puolueiden kannatukseen ja äänestysaktiivisuuteen vuosien 2011–2019 eduskuntavaaleissa. Tulokset osoittavat, että pienituloisuus on yhteydessä korkeampaan Vasemmistoliiton ja matalampaan Kokoomuksen kannatukseen. Pienituloisuuden yhteys Perussuomalaisten ja Vihreiden kannatukseen jäi epävarmemmaksi. Lisäksi Suomessa näkyy useassa muussa maassa havaittu yhteys äänestäjän taloudellisen tilanteen heikkenemisen ja populistisen puolueen kannatuksen välillä. Äänestysaktiivisuuden osalta tulokset ovat suoraviivaiset: mitä pienemmät tulot, sitä harvempi äänestää. Kyseinen yhteys korostaa äänestämisen ja poliittisten valintojen merkitystä osana eriarvoisuuskeskustelua. Taloudellinen hyvinvointi ja poliittinen toimintakyky nivoutuvat tiiviisti yhteen muodostaen itseään vahvistavan rakenteellisen sidoksen. Toinen tärkeä seikka liittyy poliittiseen edustukseen. Pienituloisilta on saatavilla vaaleissa paljon ääniä, ja eriarvoistumiskehityksen hillitsemisessä on keskeistä, että ne puolueet, joille pienituloisten äänet mahdollisesti päätyvät, ovat sitoutuneet heidän asemaansa parantavaan politiikkaan.

get the Article here

ANU KANTOLA, HANNA WASS, HANNU LAHTINEN, JOHANNA PELTONIEMI, TUOMAS HEIKKILÄ

Vaalinavigaattori – Katso mistä löytyy eniten käyttämättömiä ääniä

Julkaistu 24.3.2019

Kuuluuko pienituloisten, duunarien, nuorten ja Itä-Suomen ääni muita huonommin eduskuntavaaleissa?

Joka kolmas äänioikeutettu jätti äänestämättä viime eduskuntavaaleissa. Äänestämättä jättämiseen on monia syitä ja sitä tekevät kaikkiin kansalaisryhmiin kuuluvat ihmiset. On kuitenkin joukko tekijöitä, joilla on yhteys äänestämättä jättämiseen. Esimerkiksi koulutus, ammatti, terveys ja vanhemmilta saatu esimerkki ovat yhteydessä äänestysinnokkuuteen.

Käyttämättä jäävät äänet voisivat vaikuttaa merkittävästi vaalitulokseen, joten ne ovat suuri mahdollisuus puolueille ja ehdokkaille. Käyttämättömät äänet ovat myös osoitus siitä, että suomalainen edustuksellinen demokratia käy puoliteholla. Kun kaikkien ääni ei kuulu vaaleissa, tieto eri ryhmien tarpeista välittyy vajavaisesti päätöksentekoon. Vaalit toimisivat paremmin kansalaisten äänitorvena, mikäli puolueet ja ehdokkaat löytäisivät myös ne ryhmät, jotka sijaitsevat äänestämisen katvealuilla ja kuiluissa.

Tässä Kansalaisuuden kuplat ja kuilut (BIBU) -tutkimushankkeen katsauksessa nostamme esiin ryhmiä, jotka äänestävät vähän verrattuina muihin ryhmiin.

Lue policy brief täällä