Julkaistu 17.11.2020
Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke eli BIBU tutkii eri kansalaisryhmien äänen kuulumista poliittisessa päätöksenteossa. Koronakriisin iskiessä halusimme selvittää sen vaikutuksia kansalaisten mielipiteisiin sekä sitä, mitä poliittisia toimia kansalaiset kannattavat kriisistä toipumiseksi. On mahdollista, että koronan synnyttämästä kriisistä muodostuu 1990-luvun alun talouslaman kaltainen taitekohta, harvinainen hetki, jossa ryhdytään toteuttamaan myös laajempia yhteiskunnallisia uudistuksia.
Toteutimme tämän selvittämiseksi kyselytutkimuksen, jonka tavoitteena on tuottaa taustatietoa eri vaihtoehtojen hyväksyttävyydestä. Erityisesti keskityimme työllisyyspolitiikkaan. Tulokset osoittavat, että koronan tuomat talousongelmat tiedostetaan laajasti. Ratkaisuista sen sijaan on erimielisyyttä: esimerkiksi yritysten tukemisella ja verojen korottamisella on omat kannattajansa. Talouspoliittisissa kysymyksissä näkyy, että perinteinen jako vasemmistoon ja oikeistoon on edelleen politiikassa tärkeä. Se heijastuu näkemyksissä verotuksesta, työehtojen joustoista, valtionvelasta ja sosiaaliturvasta.
BIBU on mukana toteuttamassa verkkokuulemista ilmastolain uudistamisesta ja kansalaisten osallistumisesta reiluun siirtymään yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa.
Ympäristöministeriö on avannut 15.10. kaksi verkkokyselyä, joilla kerätään kansalaisten näkemyksiä siitä, millä tavalla osallistuminen, tiedonsaanti ja oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulisi huomioida uudessa ilmastolaissa. Lisäksi kerätään tietoa siitä, miten saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin.
Kyselyihin voi vastata Otakantaa-sivustolla. Kyselyt ovat auki 12.11.2020 asti.
Ilmastolain verkkokuuleminen on osa BIBUn Demokratiakiihdyttämöä, joka tutkii muun muassa uusien teknologioiden roolia kansalaisten osallistumisessa yhteiskuntapolitiikkaan. Kuulemisen vastauksista koostetaan yhteenveto, joka toimitetaan lakia valmistelevalle työryhmälle ja julkaistaan ympäristöministeriön verkkosivuilla sekä Demokratiakiihdyttämössä. BIBU-hanke tutkii ilmastolain verkkokuulemista osallistavana prosessina ja auttaa yhteenvedon tekemisessä.
Lisätietoja:
Ympäristöministeriön verkkosivut.
Ilmastolaki: erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 380, heta-elena.heiskanen@ym.fi
BIBU-hanke: tutkija Isak Vento, Helsingin yliopisto, isak.vento@helsinki.fi
Julkaistu 9.10.2020
Aikaisemman laadullisen tutkimuksen mukaan suurituloisimmat kansalaiset kannattavat pohjoismaista hyvinvointivaltiota periaatteellisella tasolla mutta pitävät sitä käytännössä kalliina, tehottomana ja passivoivana. Pätevätkö samat havainnot laajemmassa tilastollisessa tarkastelussa. Miten tuloerot, tulonsiirrot ja sosiaalietuudet koetaan suurituloisimman kymmenyksen, yritysjohtajien ja yrittäjien keskuudessa?
Tässä artikkelissa osallistumme käytävään keskusteluun vastaamalla kysymykseen siitä, missä määrin yksilön tulotaso on yhteydessä näkemyksiin tulo- ja varallisuuserojen hyväksyttävyydestä ja sosiaalietuuksien järjestämisestä. Ovatko suurituloisten hyvinvointivaltiota koskevat asenteet selvästi varauksellisempia kuin matalimpien tuloluokkien? Lisäksi selvitämme näkemyksissä mahdollisesti tapahtunutta muutosta: ovatko eri tuloryhmien asenteet jyrkentyneet vuonna 2008 iskeneen taloudellisen taantuman ja sitä seuranneen heikon talouskasvun myötä?
Julkaistu 1.10.2020
Luku 4 kirjassa Ehdokkaat vaalikentillä: Eduskuntavaalit 2019.
Tarkastelemme tässä luvussa vaalihäirintää ehdokkaiden näkökulmasta heidän omien havaintojensa ja kokemustensa kautta. Näitä on mitattu erityisesti tähän tarkoitukseen suunnitellulla kysymyssarjalla, jossa vastaajia pyydettiin kertomaan yhteensä yhdeksän häirintämuodon kohdalla, ovatko he huomanneet niitä esiintyneen vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteydessä, ja pitävätkö he niiden esiintymistä todennäköisenä Suomen tulevissa vaaleissa. Lisäksi tutkimme sitä, missä määrin ehdokkaat ovat kokeneet olonsa turvalliseksi vaalikamppailun aikana. Analyysin keskeinen näkökulma nivoutuu kysymykseen poliittisesta yhdenvertaisuudesta. Kohdistuuko tietyntyyppisiin ehdokkaisiin muita enemmän häirintää, mikä näkyy myös yleisempinä havaintoina vaalihäirinnän esiintymisestä? Myös käytössä olevien resursseilla on mahdollisesti yhteys havaintoihin vaalihäirinnästä: mitä enemmän ehdokas kampanjoi ja on esillä eri yhteyksissä, sitä todennäköisemmin hän tulee törmänneeksi vaalihäirinnän eri muotoihin. Analyysin toisessa osassa ehdokkaiden vastauksia verrataan äänestäjien näkemyksiin, joita on tiedusteltu vastaavalla kysymyssarjalla vuoden 2019 eduskuntavaalitutkimuksen kyselyaineistossa (ks. Borg ym. toim. 2020).
