Avainsana: oppivelvollisuus

Tarkastelemme analyysissamme kansalaisten ja päättäjien suhtautumista kahteen pääministeri Sanna Marinin hallituksen tuoreeseen uudistukseen: työttömyyseläkkeen eli ”eläkeputken” lakkauttamiseen sekä oppivelvollisuuden pidentämiseen, jonka myötä toisen asteen oppimateriaalit tulevat maksuttomiksi. Analyysi pohjautuu kansalaisilta (n = 2 106) ja päättäjiltä (n = 699) kerättyyn kyselyaineistoon. Tuloksemme osoittavat, että uudistuksista vallitsee paikoin huomattavaakin erimielisyyttä kansalaisten ja päättäjien välillä, eri puolueita kannattavien kansalaisten välillä ja eri puolueita kannattavien ja eri sektoreilla työskentelevien päättäjien välillä. Kansalaiset suhtautuvat lähtökohtaisesti kriittisesti työttömyyseläkkeen poistamiseen. Eniten se saa kannatusta kokoomusta ja keskustaa äänestäviltä päättäjiltä. Pidennettyä oppivelvollisuutta taas kannattavat voimakkaimmin vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden äänestäjät siinä missä porvaripuolueiden äänestäjät ovat varauksellisempia. Päättäjien näkemykset hajautuvat myös sektoreittain: politiikassa toimivien päättäjien näkemykset ovat varsin lähellä kansalaisia, mutta elinkeinoelämän edustajat kannattavat vahvasti molempia uudistuksia. Tuloksissa heijastuu kiinnostavasti suomalaisten monipuoluehallitusten mahdollisuudet. Puolueilla on valmius edistää hallituksessa ollessaan esityksiä, jotka ovat niiden ydinkannattajille vaikeasti hyväksyttäviä. Vastuu päätöksistä jakautuu tällöin laajan hallituspohjan myötä useamman puolueen kesken. Kompromisseja vaativa päätöksentekomalli edesauttaa ratkaisujen löytymistä työllisyystoimien kaltaisissa poliittisesti vaikeissa rakenteellisissa uudistuksissa.