28th of August 2019

In this report from the Tackling Biases and Bubbles in Participation (BIBU) research project, we introduce a model that municipalities, cities or other organisations can use to evaluate and develop innovations that promote civic participation.

A well-functioning democracy cannot exist without citizens who want to have an impact on society. Interest in political participation by joining political parties and voting has weakened, yet the desire to effect change remains. Citizen participation has become increasingly important in Finland, and the public sector has been tasked with developing participation opportunities for citizens.

The Finnish Government’s democratic-political action programme defines how democracy should be promoted in Finland (Ministry of Justice, 2017). The Open Government III Action Plan supports the development of open governance and of new participation channels within the framework of the International Open Government Partnership project (Ministry of Finance, 2017). The Local Government Act of 2015 supports and obliges municipalities to promote numerous opportunities for citizen participation and impact. Participation-strengthening innovations are developed both nationally and locally at municipal level to complement representative democracy, including participatory budgeting, residents’ forums and panels, partnership meetings, senior and disability advisory committees and crowdsourcing.

It is important to evaluate the effects of such new participation channels throughout the implementation process. Evaluation helps recognise areas in need for improvement and supports the quality and relevance of public participation. Only a comprehensive evaluation can establish the benefits and costs of public participation.

Often, the scope of civic participation evaluation is narrow. It reports the number of participants and details their feedback, but is only conducted ex-post. This is problematic. Public participation is about interaction and the impacts of participatory decision-making go beyond the experiences of individual participants; these impacts have also structural consequences.

Julkaistu 4.6.2019

Tässä Kansalaisuuden kuplat ja kuilut (BIBU) -tutkimushankkeen katsauksessa esittelemme mallin, jonka avulla kunnat, kaupungit tai muut organisaatiot voivat arvioida ja kehittää osallisuutta edistäviä innovaatioita.

Toimiva demokratia edellyttää kansalaisia, jotka haluavat vaikuttaa yhteiskuntaan. Kiinnostus osallistua politiikkaan puolueiden ja äänestysten kautta on heikentynyt, mutta tahto tehdä merkityksellisiä asioita ei ole kadonnut. Kansalaisosallistuminen on kasvattanut tärkeyttään Suomessa ja julkista sektoria on velvoitettu kehittämään kansalaisille parempia osallistumismahdollisuuksia.

Valtioneuvoston demokratiapoliittinen toimintaohjelma määrittelee demokratian edistämisen Suomessa (Oikeusministeriö, 2017). Valtioneuvoston Avoimen hallinnon III toimintasuunnitelma tukee kaikille avoimen hallinnon ja uusien osallistumiskanavien kehittämistä kansainvälisen Open Government partnership -kumppanuushankkeen puitteissa (Valtiovarainministeriö, 2017). Vuonna 2015 voimaan tullut kuntalaki tukee ja velvoittaa kuntia edistämään kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia entistä voimaperäisemmin. Valtio ja kunnat ovat alkaneet kehitellä osallisuutta vahvistavia innovaatioita edustuksellisen demokratian rinnalle, esimerkkeinä osallistuva budjetointi, asukasfoorumit ja -raadit, kumppanuuspöydät, vanhus- ja vammaisraadit tai joukkoistaminen.

Uusien osallistumiskanavien vaikutuksia on tärkeä arvioida läpi prosessin. Arviointi auttaa tunnistamaan kehitystarpeita ja tukee osallisuustoiminnan laatua ja relevanssia. Vain arvioinnin avulla pystytään todentamaan osallisuustoiminnan hyödyt ja kustannukset.

Usein arviointi tehdään kapealaisesti. Se painottuu arvioon osallistujien määrästä ja heidän antamastaan palautteesta ja siihen ryhdytään jälkikäteen. Tämä on ongelmallista. Osallisuudessa on kyse vuorovaikutuksesta. Osallistuvan päätöksenteon vaikutukset eivät rajoitu vain yksittäisten osallistujien kokemuksiin vaan sillä on myös rakenteellisia vaikutuksia. Yhteisluomisen tutka on evaluointimalli, jolla arvioidaan osallisuusprosesseja ja -ohjelmia kokonaisvaltaisesti.