puolueet Archives

Hanna Wass, Timo M. Kauppinen,
Paula Saikkonen & Heikki Hiilamo

Kenen hyvinvoinnista puolueet välittävät?

Julkaistu 26.5.2021

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö

Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 44/2021
ISBN 978-952-349-067-3
ISSN 2489-9631

Tarkastelemme tässä raportissa kuntavaaleja hyvinvointivaltion kehyksessä yhtäältä äänestäjien kohdistaman kysynnän ja toisaalta puolueiden tarjonnan kautta. Tutkimme ensiksi, miten äänestysalueen asukkaiden sosioekonominen asema (koulutus- ja tulotaso) oli yhteydessä äänestysaktiivisuuteen ja puolueiden kannatukseen vuoden 2017 kuntavaaleissa. Analyysi perustuu aineistoon, joka sisältää äänestysalueittaiset tiedot vuoden 2017 kuntavaalien äänestystuloksista ja 18 vuotta täyttäneen väestön sosioekonomisesta rakenteesta vuoden 2016 lopussa. Tulosten pohjalta näemme, millaisilta alueilta kukin puolue sai viimeksi vahvimman kannatuksensa. Niiden asukkaista muodostuu kunkin puolueen ydinryhmät, joita kesäkuun kuntavaaleissa pyritään tavoittelemaan.

Puolueille kuntavaaliohjelmat ovat yksi keskeinen tapa pyrkiä vastaamaan äänestäjäkunnan tarpeisiin ja profiloitua ratkaisujen tarjoajina. Tarkastelemme tätä tarkoitusta varten muodostamamme luokittelukehikon avulla, millaisista ja keille suunnatuista peruspalveluista puolueiden ohjelmissa puhutaan, ja miten erilaiset sosiaalipoliittiset teemat, kuten varhaiskasvatus, koulu, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, niissä näkyvät. Olemme erityisen kiinnostuneita puolueiden esittämistä edustusväitteistä (Saward 2010, ks. myös Mattila 2017): mihin äänestäjäryhmiin puolueet kohdistavat vetoomuksensa ja missä määrin kuntaohjelmissa esitetyt toimet ja ratkaisuehdotukset vaikuttavat olevan linjassa sen kanssa, mistä ryhmistä puolue on edellisissä vaaleissa saanut eniten kannatusta?

Lataa julkaisu tästä

Hanna Wass

Puolueiden kannatuspohja talouden rakennemuutoksessa

Julkaistu 21.1.2021

Teoksessa Puolueet tienhaarassa – Ruotsin ja Suomen muuttuva poliittinen maisema (2020), Olof Ehrenkrona (toim.), Carsten Anckar, Fredrik Bergman, Malena Britz, Jyrki Katainen, Cecilia Malmström, Tommy Möller, Andreas Norlén, Siv Sandberg, Åsa von Schoultz, Annika Ström Melin, Jan Teorell, Teija Tiilikainen, Matti Vanhanen, Emil Waris, Hanna Wass, Elin Wihlborg. 176 s.

Globalisaatio ja talouden rakennemuutos ovat viimeisen parinkymmenen vuoden aikana muokanneet perusteellisesti tuotantotapoja, työvoiman kysyntää ja eri ammattialojen luonnetta. Yhteiskuntaan on syntynyt uudenlaisia jakolinjoja, jotka vaikuttavat kansalaisten sosiaalisiin identiteetteihin ja heidän näkemyksiinsä paikastaan yhteiskunnassa. Osalle ihmisistä maailma on avoin: kansallisvaltioiden rajat ovat menettäneet pitkälti merkityksensä, teknologiset innovaatiot tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja omalle ammattitaidolle riittää työmarkkinoilla kysyntää. Samanaikaisesti yhteiskunnassa on useita ryhmiä, joiden elämää varjostaa huoli työpaikan säilymisestä, toimeentulon turvaamisesta ja lasten pärjäämisestä. Näihin jakolinjoihin ei päästä kiinni pelkästään perinteisillä sosioekonomisen aseman mittareilla vaan kyse on myös omakohtaisesta kokemuksesta: kuulunko globaalin uusjaon voittajiin vai häviäjiin?

Lataa julkaisu tästä

Ladda ner publikationen här

Zhen Im, Anu Kantola, Timo Kauppinen & Hanna Wass

Neljän kuplan kansa: miten suomalaiset äänestävät?

Julkaistu 27.8.2020

Talouden rakennemuutos saa äänestäjät liikkeelle

Globalisaatio ja talouden rakennemuutokset myllertävät yhteiskuntia ja synnyttävät myös voittajia ja häviäjiä. Tässä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen katsauksessa selvitämme 4000 suomalaisille tehtyyn kyselyymme perustuen, miten suomalainen äänestyskäyttäytyminen on muutoksessa. Tutkimuksemme perusteella äänestäjät jakautuvat neljään eri tavoin äänestävään ryhmään eli kuplaan: porvareihin, punavihreisiin, kaikkiruokaisiin ja vetäytyjiin. Näistä ryhmistä vain porvareilla on selkeä oma puolue: Kokoomus. Muilla puolueilla ei ole takuuvarmaa kannattajien joukkoa. Porvarien ryhmään kuuluvat kokevat myös, että he ovat hyötyneet globalisaatiosta, heidän asemansa on pysynyt vakaana ja he luottavat tulevaisuuteen. Muutoksissa pärjäävät näyttävät pysyneen uskollisena puolueelleen, kun taas häviäjiksi itsensä kokevat ovat liikkuvampia äänestäjiä ja etsivät herkemmin uusia vaihtoehtoja. Lisäksi globalisaatiosta vähiten hyötyneet vetäytyjät ovat vieraantuneet puolueista ja jättävät usein kokonaan äänestämättä. Voittajien ja häviäjien kokemusten etääntyminen toisistaan haastaa suomalaista demokratiaa ja yhteiskuntaa, joka on perustunut pitkään laajapohjaiselle yhteistyölle ja kompromissien hakemiselle.

Lataa julkaisu tästä

Hanna Wass, Timo M. Kauppinen

Palkkakuitti äänestyslippuna: tulojen yhteys äänestysaktiivisuuteen ja puoluevalintaan

Julkaistu 18.8.2020

Luku 5 kirjassa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 (toim. Maija Mattila, Kalevi Sorsa-säätiö)

Artikkelissa tarkastellaan, miten yhtäältä pienituloisuus ja toisaalta tulotason heikkeneminen heijastuvat eri puolueiden kannatukseen ja äänestysaktiivisuuteen vuosien 2011–2019 eduskuntavaaleissa. Tulokset osoittavat, että pienituloisuus on yhteydessä korkeampaan Vasemmistoliiton ja matalampaan Kokoomuksen kannatukseen. Pienituloisuuden yhteys Perussuomalaisten ja Vihreiden kannatukseen jäi epävarmemmaksi. Lisäksi Suomessa näkyy useassa muussa maassa havaittu yhteys äänestäjän taloudellisen tilanteen heikkenemisen ja populistisen puolueen kannatuksen välillä. Äänestysaktiivisuuden osalta tulokset ovat suoraviivaiset: mitä pienemmät tulot, sitä harvempi äänestää. Kyseinen yhteys korostaa äänestämisen ja poliittisten valintojen merkitystä osana eriarvoisuuskeskustelua. Taloudellinen hyvinvointi ja poliittinen toimintakyky nivoutuvat tiiviisti yhteen muodostaen itseään vahvistavan rakenteellisen sidoksen. Toinen tärkeä seikka liittyy poliittiseen edustukseen. Pienituloisilta on saatavilla vaaleissa paljon ääniä, ja eriarvoistumiskehityksen hillitsemisessä on keskeistä, että ne puolueet, joille pienituloisten äänet mahdollisesti päätyvät, ovat sitoutuneet heidän asemaansa parantavaan politiikkaan.

get the Article here

Hanna Wass, Timo M. Kauppinen, Paula Saikkonen & Heikki Hiilamo

Kenen hyvinvoinnista puolueet välittävät?

Hanna Wass

Puolueiden kannatuspohja talouden rakennemuutoksessa

Zhen Im, Anu Kantola, Timo Kauppinen & Hanna Wass

Neljän kuplan kansa: miten suomalaiset äänestävät?

Hanna Wass, Timo M. Kauppinen

Palkkakuitti äänestyslippuna: tulojen yhteys äänestysaktiivisuuteen ja puoluevalintaan

Hanna Wass, Timo M. Kauppinen,
Paula Saikkonen & Heikki Hiilamo