Keskustan ja Kristillisdemokraattien vaaliohjelmissa painottuu peruspalvelujen järjestäminen kasvukeskuksien ulkopuolella. Muiden puolueiden ohjelmissa keskustellaan selvästi vähemmän kaupunkien ulkopuolisista alueista.

Muun muassa tämä jakolinja käy ilmi tuoreesta kuntavaaliraportista, joka on laadittu osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)” -tutkimushanketta. Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisee sen omassa Julkaisu-sarjassaan otsikolla Kenen hyvinvoinnista puolueet välittävät? 

Hanna Wassin, Timo M. Kauppisen, Paula Saikkosen ja Heikki Hiilamon kirjoittamassa tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, mille ryhmille puolueet kohdistavat vetoomuksensa ja millaisia hyvinvointilinjauksia niissä esitetään. Tulosten mukaan puolueet tunnistavat hyvin oman äänestäjiensä tarpeet ja nostavat niitä suoraan esiin kuntavaaliohjelmissaan.

Äänestysalueen väestön pienituloisuus ennusti vuoden 2017 kuntavaaleissa kaupunkimaisissa kunnissa suurempaa kannatusta Vasemmistoliitolle ja Vihreille, mutta muissa kunnissa suurempaa kannatusta Keskustalle.

Kuntatalouden suhteen vaaliohjelmien jakolinjat noudattavat valtakunnan politiikan linjoja, mikä heijastuu myös siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita halutaan järjestää. Oikealla laidalla sijaitsevat puolueet vastustavat veronkorotuksia ja haluaisivat vahvistaa yksityisen sektorin roolia palveluiden tuotannossa. Keskellä luotetaan valtionavustuksien alueelliseen jakoon, kun taas vasemmalla laidalla halutaan säilyttää julkisella sektorilla vahva rooli eikä myöskään veronkorotuksia suljeta pois.

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma tarjoaa vain vähän tietoa siitä, miten puolue kuntapolitiikassa haluaa toimia, mutta maalaa synkän kuvan Suomen nykytilanteesta.

Lue koko julkaisu tästä.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Paula Saikkonen, THL, 029 524 8133

Tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen, THL, 029 524 7233