Tarkastelemme tässä raportissa politiikan, elinkeinoelämän, julkisen sektorin, palkansaajajärjestöjen, korkeakoulujen, tutkimuslaitoksen, ajatushautomojen, median ja vaikuttajaviestintätoimistojen päättäjien käsityksiä ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, joka on yksi politiikan polttavimmista kysymyksistä. Lisäksi kuvaamme sitä, miten päättäjät suhtautuvat ylipäänsä politiikan toimintamahdollisuuksiin ja kansalaisten osallistumiseen, ja millaisin keinoin he pyrkivät itse vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Päättäjien käsitykset demokratiasta ovat huomionarvoisia, koska ne vaikuttavat osaltaan siihen, millaisten käytäntöjen pohjalta päätöksiä tehdään.

Raporttimme perustuu kahteen ”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)” –hankkeessamme toteutettuun kyselytutkimukseen, jotka teimme päättäjille (n=728) ja kansalaisille (n=2 106) syksyllä 2020. Tuloksemme osoittavat, että päättäjien suhtautuminen ilmastonmuutoksen hillintään on lähtökohtaisesti myönteisempää kuin kansalaisten. Molemmissa ryhmissä on kuitenkin runsaasti hajontaa tältä osin. Päättäjillä keskeinen jakolinja kulkee ilmastotoimia ja Suomen edelläkävijäroolia vahvasti kannattavien politiikan ja julkisen sektorin päättäjien ja siihen varauksellisemmin suhtautuvien elinkeinoelämän päättäjien välillä. Kansalaisissa pienituloiset ovat suurituloisia myönteisempiä. Havaitsimme myös, että päättäjät käyttävät aktiivisesti erilaisia vaikutuskanavia pyrkiessään tuomaan näkemyksiään esiin. Samanaikaisesti he ovat osin turhautuneita tehottomaksi kokemaansa politiikkaan ja suhtautuvat kriittisesti kansalaisten nykyistä suurempaan rooliin päätöksenteossa.