EU esitteli tammikuussa kunnianhimoisen kehitysohjelman, jonka tavoitteena oli tehdä Euroopasta ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Tarkoituksena on saada aikaan tuhannen miljardin euron investoinnit ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ilmastopaketin toteuttaminen oli alkutekijöissään koronaviruksen iskiessä. Nyt päästöt laskevat ja kansallisvaltiot kääntyvät huolehtimaan omasta selviytymisestään.

Globaali terveysuhka on saanut kansallisvaltiot käpertymään itseensä. Euroopan unioni on ollut kriisissä kaikkea muuta kuin yhtenäinen, Trump puhuu kiinalaisviruksesta ja syyttää Maailman terveysjärjestö WHO:ta, kansallisvaltiot käyvät omia sotiansa virusta vastaan. Ovatko valtioiden omat ratkaisut koronakriisissä jättäneet kansainvälisen yhteistyön ja EU:n entistä enemmän alakynteen?

Koronakriisin puhjettua presidentti Niinistö totesi, että talous on vain taloutta ja ihmiselämät ovat aivan eri arvossa. Kriisin jatkuessa taloudelle aiheutuvat vauriot syvenevät ja paine purkaa asetettuja rajoituksia kasvaa. Viruksen tukahduttaminen asettuu vastakkain yksilön perusoikeuksien ja taloudellisten intressien kanssa. Samalla koronakriisin hoitoa yritetään epäpolitisoida.

1990-luvun laman myötä hukattiin kokonainen sukupolvi: laman lapset eivät päässeet edeltäjiensä lailla kiinni työelämään, monen tulevaisuudenhaaveet menivät uusiksi ja siitä tuli avainkokemus, joka heijastui yhteiskunnallisiin asenteisiin. Onko meille syntymässä nyt oma koronasukupolvi? Sen tulevaisuus näyttää usvaiselta etenkin koulutuksen osalta, kun osa joutuu päättämään peruskoulun etäopiskelijoina ja toisia taas painaa epätietoisuus korkeakoulujen pääsykokeiden suhteen.

Koronakriisi on haastanut ja pakottanut monet meistä oppimaan todella nopeasti uusia taitoja ja sopeutumaan vaikeaan tilanteeseen. Omasta jaksamisesta ja toimintakyvystä huolehtiminen ovat ajankohtaisempia kuin koskaan.Miten pidämme huolta inhimillisestä hyvinvoinnista digitaalisen yhteiskunnan poikkeusoloissa? Mikä meitä tukee nopeassa muutoksessa? Yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnista keskustelevat mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen ja digitaalisen yhteiskuntatieteen professori Krista Lagus.

Koronakriisin seuraukset maailmantaloudelle ovat valtavat. Vaikka talouden äkkipysähdys on äärimmäinen, onko mahdollista saavuttaa nopea toipuminen ja paluu normaaliin? Minkälaisena maailmantalous tulee ulos koronakriisistä ja minkälaiset sosiaaliset ja poliittiset haavat jäävät? Vieraina ovat maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki ja taloustieteen professori Antti Ripatti.

Pyyhkiikö valmiuslaki perusoikeudet? Onko poikkeustilassa tilaa kansalaistottelemattomuudelle? Vieraina ovat sosiologian professori Eeva Luhtakallio ja oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen.

Pekka Saurin vieraina viestinnän professori Anu Kantola ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen. Keskustelunaiheina mm. voima- ja valtasuhteiden uudelleenjako, solidaarisuus ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion kestävyys.

Getting serious with games! What role can games and gamification play in addressing local and global sustainability challenges? How have they been used? What are the opportunities and challenges from the point of view of young people especially?

Miten palautetaan kansalaisten luottamus politiikkaan? Miten tilkitään osallistumisen kuiluja? Mikä mahdollistaa yhteisen ongelmanratkaisun, entä päätöksenteon pitkäjänteisyyden?

Professor Chris Bail from Duke University will give a talk at the University of Helsinki.

Professori Anu Kantola ja akatemiatutkija Hanna Kuusela haastattelivat suomalaisten huipputuloisinta promillea ja selvittivät mitä suurperijät, huippujohtajat ja yrittäjät ajattelevat itsestään ja yhteiskunnasta.

Audrey Tang, Taiwanin digitaalinen ministeri, kertoo puheessaan demokratiainnovaatioista Taiwanissa: virtuaalitodellisuudesta, joukkoistamisesta ja radikaalista läpinäkyvyydestä.

Suburban estates have occupied an ambivalent position in urban geographies throughout their history. Situated in the grey area between the city and the countryside, urban anonymity and strong sense of community, they are rarely visited by outsiders but their reputation has reached far and wide.

Tule mukaan kehittämään yhteisöllistä kansalaistoimintaa!
Kansalaistoiminta tarkoittaa kaikenkokoista ja -näköistä toimintaa, kuten kerhojen ja seurojen kokoontumisia.

Amélie Banzet, head of Etalab in the French PMO will visit Finland on 26.11. as part of the BIBU (Tackling Biases and Bubbles of Participation) research program’s Democracy Accelerator. Etalab is part of the French Prime Minister’s Office where it carries out radically innovative projects to improve public policy thanks to digital culture, tools and data.

Innovation is becoming increasingly concentrated in talent clusters in advanced and emerging economies.

BIBU Talk by professor William R. Kerr considers the economics and policies behind this rise in the importance of talent clusters, how leading firms can respond to these global opportunities and challenges, and how countries compete in the accelerating race for talent.

Politiikkaan ei ole muodollisia pääsyvaatimuksia eikä koulutusta – mutta voisiko kouluttamalla saada parempia poliitikkoja? BIBU Talksin vieraana professori ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija Maxwell A. Cameron British Columbian yliopistosta Kanadasta