BIBU bubble minitron

Juho Vesa, Anu Kantola, Anne Skorkjær Binderkrantz

A Stronghold of Routine Corporatism? The Involvement of Interest Groups in Policy Making in Finland

bibu_new_banner

While the Nordic countries have a tradition of integrating privileged interest groups into policy making, a number of studies have argued that this Nordic ‘routine corporatism’ has changed over the last decades. Studies of Denmark, Norway and Sweden demonstrate that interest groups are less frequently involved in committees preparing policy, that lobbying of parliament has become more important and that the position of citizen groups has strengthened. However, systematic studies of present‐day Finland are largely missing. This article therefore adds to the literature by focusing on the Finnish case. Drawing on surveys of interest groups and civil servants, the involvement of interest groups in policy making in Finland is assessed and compared with Denmark and the United Kingdom. It is found that: (1) working groups and similar bodies are still very important sites of advocacy; (2) public administration is a more important site of advocacy than parliament or government; (3) economic groups continue to enjoy a particularly privileged position; and (4) resources predict groups’ access to policy making more strongly in Finland than in Denmark or the United Kingdom. These findings imply that routine corporatism persists in Finland to a greater extent than in Denmark. The study augments the existing evidence that corporatism may have adapted to new circumstances rather than being eliminated.

Article is open access until the 28th of December 2018.

 

BIBU bubble minitron

BIBU Talk 18.12.

BIBU Talks: Osallistuva budjetointi tulee – Miten se palvelee demokratiaa?

brandon-jacoby-306845-unsplash

Tiistai 18.12.2018
Sofia Future Farm (Sofiankatu 4 C)

Kuten kaikissa osallisuus- ja vaikuttamismenetelmissä, on tämänkin vaikutuskanavan kohdalla huolehdittava tasavertaisuudesta.

Osallistuva budjetointi kiinnostaa kaupunkipäättäjiä. Osallistuvaan budjetointiin käytetään Helsingissä vuosittain 4,4 miljoonaa euroa. Onko se paljon vai vähän? Onko osallistuva budjetointi pöhinäpuhetta vai mielekäs keino kaupunkilaisille vaikuttaa?

Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on lisätä asukkaiden osallisuutta päätöksenteossa, helpottaa osallistumista ja mahdollistaa suora demokratia. Mallin ajatuksena on, että asukkaat osallistuvat kunnan talouden suunnitteluun yhdessä viranhaltijoiden kanssa. Juuri nyt helsinkiläisiltä kerätään ideoita osallistuvan budjetoinnin varojen käytöstä. Kuten kaikissa osallisuus- ja vaikuttamismenetelmissä, on tämänkin vaikutuskanavan kohdalla huolehdittava tasavertaisuudesta.

Vuoden viimeisessä BIBU Talksissa uutta vaikuttamiskanavaa myllätään nimenomaan demokratian edistämisen näkökulmasta keräämällä yhteen tutkijat, hallinnon ja poltiikan edustajat sekä yleisön.

Tilaisuudessa kuullaan tiivis alustus tutkija Titiana Ertiöltä ja alustuksen jälkeen paneelissa ovat mukana Tuusulan kunnan kehittämispäällikkö Heidi Hagman, Helsingin kunnanvaltuutettu Veronika Honkasalo sekä Helsingin osallistuvan budjetoinnin kehittämispäällikkö Kirsi Verkka. Keskustelua vetää tutkija Mikko Rask.

Ilmoittaudu mukaan täällä.

Psst..! Meillä on myös Facebook-tapahtuma

Twitter:

@BIBUresearch

Facebook:
BIBUresearch

Evästeseloste

Anu Kantola
Konsortion johtaja
anu.kantola@helsinki.fi
050 448 7273

Mirja Hämäläinen
Vuorovaikutuskoordinaattori
mirja.hamalainen@demoshelsinki.fi
050 380 5086

Isak Vento
Koordinaattori
isak.vento@helsinki.fi
050 448 8945