tammikuu 2021

Demokratiakorjaamo 17.2.2021 klo 13–16

Katso tallenteet Demokratiakorjaamosta yllä!

Demokratiakorjaamo kutsuu kaikki demokratiasta kiinnostuneet kuulemaan huippututkijoiden näkemyksiä demokratian ajankohtaisista haasteista sekä keskustelemaan kokeiluista, joilla haasteita voidaan ratkaista.

Demokratiaa on koeteltu taas tänä vuonna. Yhdysvalloissa istuva presidentti ei meinannut suostua myöntämään tappiotaan reiluissa vaaleissa ja Euroopassa Unkarin ja Puolan autoritäärisin ottein hallitsevat johtajat heikentävät demokratian perustuksia. Suomessa demokratian tila on vahva, mutta tilanteeseen ei pidä tuudittautua, vaan demokratiaa pitää jatkuvasti kehittää ja uusia osallistumisen tapoja kokeilla.

OHJELMA

12.45 Osallistujien mahdollista tulla testaamaan yhteydet

13.00 Tervetuloa! Päivän ohjelma

13.15 Keskustelu: Demokratian ajankohtaiset haasteet

Miten ilmastokriisiä koskevia päätöksiä tehdään niin, että ne ottavat huomioon myös tulevien sukupolvien oikeudet? Miten nuorten kasvava kiinnostus politiikkaa kohtaan muuttuu aidoiksi osallistumismahdollisuuksiksi? Miten suomalaiseen ympäristöpäätöksentekoon saataisiin enemmän rajat ylittävää yhteistoimintaa? Miten demokratiakokeiluista voidaan oppia?

Keskustelemassa professori Päivi Honkatukia (Tampereen yliopisto, ALL YOUTH-hanke), tutkijatohtori Titiana Ertiö (Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus, BIBU-hanke), erikoistutkija Simo Kyllönen (Turun yliopisto, PALO-hanke), professori Lasse Peltonen (Itä-Suomen yliopisto, CORE-hanke.)

Keskustelun vetää toimittaja Reetta Räty.

14.00–14.10 Tauko

14.10 Miksi demokratiakokeiluja tarvitaan ja miten niitä tehdään - kokeiluoppaan esittely

Vanhempi asiantuntija Julia Jousilahti, Demos Helsinki

14.30 Demokratiatori - ratkaisuja demokratian ajankohtaisiin haasteisiin

Demokratiatorilla on esillä kahdeksan kiinnostavaa demokratiakokeilua. Mukana on myös kokeilujen toteutukseen osallistuneita sidosryhmiä kertomassa kokemuksistaan.

Virtuaalisella torilla järjestetään kaksi, 30 min kestävää kierrosta. Yhteen pienryhmään mahtuu kerrallaan 10 osallistujaa ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

DEMOKRATIATORIN KOKEILUT

Digiraati (Jari Varsaluoma, Iikka Pietilä & Kaisa Väänänen ALL YOUTH)

Digiraati on yhdessä nuorten kanssa kehitettävä digitaalisen verkkopalvelun prototyyppi. Digiraadin tavoitteena on edistää 16-25 vuotiaiden nuorten yhteiskunnallista vaikuttamista ja lisätä vuoropuhelua päättäjien ja nuorten välillä. Palvelussa nuoret ja virkamiehet voivat keskustella digitaalisissa raadeissa, joissa tavoitteena on muodostaa nuorten tuottama loppulausuma, jonka virkamiehet voivat välittää eteenpäin päättäjille.

Ilmastolain kuuleminen (Mikko Hautakangas, BIBU)

BIBU-hankkeen tutkijat olivat mukana toteuttamassa verkkokuulemista ilmastolain uudistamisesta ja kansalaisten osallistumisesta reiluun siirtymään yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa syksyllä 2020. Tavoitteena oli saada tukea sille, millä tavalla osallistuminen, tiedonsaanti ja oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulisi huomioida uudessa ilmastolaissa. Lisäksi kerättiin tietoa siitä, miten saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin. Kansalaisosallistumista tuettiin ja rohkaistiin myös journalismin kautta: kokeilun osana järjestettiin toimittajille työpajojen sarja, jossa keskusteltiin ilmastojournalismin haasteista ja sovittelujournalismin keinoista polarisoivan aiheen käsittelyssä. BIBU-hanke tutkii ilmastolain verkkokuulemista osallistavana prosessina ja auttaa ympäristöministeriölle tehtävän yhteenvedon koostamisessa.

Kansalaisenergia-areena (Miikka Salo & Jani Lukkarinen, CORE)

Keväällä 2020 toteutetiin Kansalaisenergia-areena, jossa pohdittiin kysymystä kansalaisten osallistumisesta energiajärjestelmän muutokseen erityisesti taloyhtiökontekstisssa. Kokeilussa sovellettiin tiedon yhteistuotannon menetelmä murrosareenaa, joka sopii erityisesti eri laajojen ja kompleksisten muutostarpeiden tarkasteluun eri toimijoiden näkökulmista sekä muutoksiin liittyvien politiikkaviestien muotoiluun.

Turku keskustelee -kansalaispaneeli (Kaisa Herne, PALO.)

Turun kaupunki valmistelee uutta yleiskaavaa ja halusi selvittää kuntalaisten harkittuja näkemyksiä keskustassa liikkumisesta kansalaispaneelin avulla. Verkossa toteutettuun paneeliin osallistui 171 turkulaista, jotka keskustelivat pienryhmissä tulevaisuuden liikennejärjestelyistä. Osassa pienryhmiä oli mukana myös kaupunginvaltuutettuja. Kokeilussa tutkittiin mahdollisuutta yhdistää kansalaisosallistamista kaupungin päätöksentekoprosessiin.

Nuoret konfliktien sovittelijoina: Environmental collaboration and conflict-kurssi (Antti Erkkilä & Juha Kotilainen, ALL-YOUTH, CORE, MAKUTANO)

YK:n turvallisuusneuvosto kehottaa kansallisia hallituksia lisäämään nuorten osallistumista päätöksenteon kaikilla tasoilla konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. ALL-YOUTH-hankkeessanuorten ympäristöyhteistyötä ja konfliktien sovittelua on kokeiltu Environmental collaboration and conflict -kurssilla Itä-Suomen yliopistossa.

Osallistuva budjetointi (Pekka Tuominen & Titiana Ertiö, BIBU)

Osallistuva budjetointi on kansainvälisesti tunnettu demokratiainnovaatio. Siinä valittu määrä kaupunkiympäristön kehittämiseen ohjattavia varoja suunnataan kohteisiin, joista kaupunkilaiset päättävät. Prosessiin sisältyvät yleensä ehdotus kohteista, näiden työstäminen suunnitelmiksi sekä äänestys. Kaupunkilaiset osallistuvat eri vaiheisiin esim. digitaalisten ja kasvostusten järjestettävien foorumeiden kautta. OmaStadi on Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin hanke, jonka ensimmäisestä kierroksesta (2018-2020) tehtiin riippumaton akateeminen arviointi. Arvioinnissa hyödynnettiin yhteisluomisen tutkaa, jonka avulla saatiin voitiin tarkastella moniarvoisen yhteiskunnan eri ulottuuvuuksia. Arvioinnin suorittivat HY.n tutkijat.

Yhteistoiminnallinen prosessi Jyväskylän metsäohjelman valmistelussa (Emma luoma, CORE)

Jyväskylän kaupunki valmisteli metsien käyttöä koskevat strategiset linjaukset ja toimenpideohjelman tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Prosessi tuotti yhteisesti hyväksytyn metsäohjelman, joka onnistui nivomaan yhteen biodiversiteettitavoitteet, metsänhoidon ja metsien virkistyskäytön.

Demokratiaa verkossa: kansalaiskeskustelu Satakunnan tulevaisuudesta (Mikko Leino, PALO)

Verkossa toteutetussa kansalaiskeskustelussa selvitettiin satakuntalaisten näkemyksiä maakunnan kehittämiseen. Satakuntaliitto hyödyntää kokeilun tuloksia vuoteen 2050 ulottuvan maakuntasuunnitelman valmistelussa. Kokeilussa tutkittiin puntaroivan keskustelun vaikutusta osallistujien näkemyksiin ja tulevaisuuskäsityksiin.

15.40 Loppusanat

15.45 Mahdollisuus jäädä virtuaalisille loppukahveille keskustelemaan vapaasti muiden osallistujien kanssa

Tilaisuus järjestetään Zoomissa. Linkki ja ohjeet tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille.

Demokratiakorjaamon järjestää neljä Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen hanketta:

ALL-YOUTH - Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään

BIBU - Kansalaisuuden kuilut ja kuplat

CORE - Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin

PALO - Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa

Lisätietoa Demokratiakorjaamosta antaa Julia Jousilahti (julia.jousilahti@demoshelsinki.fi, 040 722 4931.)

Lämpimästi tervetuloa!

PERUTTU

BIBU Talks 3.2. - Erimielisyys osallistavassa lainvalmistelussa

Tämä tapahtuma on peruttu.

KUTSU: BIBU Talks - Prof. Tanja Aitamurto: "Erimielisyys joukkoistetussa, deliberatiivisessa lainvalmistelussa"

Pvm: 3.2.2021, klo 16.00-17.30, Zoom

16.00 Tervetuloa

16.10-16.30 Tanja Aitamurto

16.30-16.45 Kommenttipuheenvuoro: Professori Kimmo Grönlund, Åbo Akademi

16.45-17.30 Kysymyksiä ja keskustelua

BIBU eli Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke selvittää, kuinka ilmiöt kuten talouden rakennemuutos, kaupungistuminen ja muuttoliike muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä sekä sitä kuinka poliittinen päätöksenteko vastaa näihin muutoksiin. Osana BIBUa toimii demokratiakokeiluja tutkiva Demokratiakiihdyttämö. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa on mukana Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto, Northwestern University, ETLA, THL ja Demos Helsinki.

Tervetuloa!

Bokyong Shin & Mikko Rask

Assessment of Online Deliberative Quality: New Indicators Using Network Analysis and Time-Series Analysis

Published 23.1.2021

Online deliberation research has recently developed automated indicators to assess the deliberative quality of much user-generated online data. While most previous studies have developed indicators based on content analysis and network analysis, time-series data and associated methods have been studied less thoroughly. This article contributes to the literature by proposing indicators based on a combination of network analysis and time-series analysis, arguing that it will help monitor how online deliberation evolves. Based on Habermasian deliberative criteria, we develop six throughput indicators and demonstrate their applications in the OmaStadi participatory budgeting project in Helsinki, Finland. The study results show that these indicators consist of intuitive figures and visualizations that will facilitate collective intelligence on ongoing processes and ways to solve problems promptly.

get the Article here

Hanna Wass

Puolueiden kannatuspohja talouden rakennemuutoksessa

Julkaistu 21.1.2021

Teoksessa Puolueet tienhaarassa – Ruotsin ja Suomen muuttuva poliittinen maisema (2020), Olof Ehrenkrona (toim.), Carsten Anckar, Fredrik Bergman, Malena Britz, Jyrki Katainen, Cecilia Malmström, Tommy Möller, Andreas Norlén, Siv Sandberg, Åsa von Schoultz, Annika Ström Melin, Jan Teorell, Teija Tiilikainen, Matti Vanhanen, Emil Waris, Hanna Wass, Elin Wihlborg. 176 s.

Globalisaatio ja talouden rakennemuutos ovat viimeisen parinkymmenen vuoden aikana muokanneet perusteellisesti tuotantotapoja, työvoiman kysyntää ja eri ammattialojen luonnetta. Yhteiskuntaan on syntynyt uudenlaisia jakolinjoja, jotka vaikuttavat kansalaisten sosiaalisiin identiteetteihin ja heidän näkemyksiinsä paikastaan yhteiskunnassa. Osalle ihmisistä maailma on avoin: kansallisvaltioiden rajat ovat menettäneet pitkälti merkityksensä, teknologiset innovaatiot tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja omalle ammattitaidolle riittää työmarkkinoilla kysyntää. Samanaikaisesti yhteiskunnassa on useita ryhmiä, joiden elämää varjostaa huoli työpaikan säilymisestä, toimeentulon turvaamisesta ja lasten pärjäämisestä. Näihin jakolinjoihin ei päästä kiinni pelkästään perinteisillä sosioekonomisen aseman mittareilla vaan kyse on myös omakohtaisesta kokemuksesta: kuulunko globaalin uusjaon voittajiin vai häviäjiin?

Lataa julkaisu tästä

Ladda ner publikationen här

Hanna Wass

Turvaamalla tukahdutettu - miten demokratiaa puolustetaan?

Julkaistu 21.1.2021

Artikkeli (s. 155-169) kirjassa Hyvä ja paha tieto (2021), Ilari Hetemäki, Anna-Kaisa Kuusisto, Maria Lähteenmäki & Esa Väliverronen (toim.)

Liberaaliin demokratiaan kohdistuu jatkuvasti sekä ulkoisia että sisäisiä paineita. Jo todettujen tai todennäköisiksi arvioitujen riskien vuoksi on muodostunut miltei tavaksi puhua demokratiasta uhkakuvien kautta.”Kriisiteollisuuden” kukoistus näkyy myös viime vuosina julkaistujen, runsaasti huomiota saaneiden teosten nimissä: esimerkkejä ovat Steven Levitskyn ja Daniel Ziblattin vuonna 2018 julkaistu teos How Democracies Die ja samana vuonna ilmestynyt David Runcimanin How Democracy Ends. Analyyseissa heijastuu Yhdysvaltojen toisen presidentin John Adamsin (1735–1826) tunnettu näkemys demokratiasta itsetuhoisena ja siten poikkeuksellisen haavoittuvaisena hallintajärjestelmänä. Demokratian kriisiä käsitteleville teoksille onkin yhteistä pyrkimys löytää tiettyjä säännönmukaisuuksia historiallisista kehityskuluista ja suhteuttaa niitä liberaalin demokratian nykytilaa koskeviin havaintoihin.

Tilaa kirja täältä

Linda Haapajärvi, Jutta Juvenius & Lotta Junnilainen

Hyvä naapuri, hyvä suomalainen – erontekojen ja kuulumisen käytännöt Helsingin monietnisillä asuinalueilla

Julkaistu 13.1.2021

Tämä artikkeli tarkastelee kysymystä siitä, millainen rooli asuinalueilla on kansallisen kuulumisen konteksteina. Analyysimme perustuu kolmelta helsinkiläiseltä monietniseltä, mutta sosioekonomiselta taustaltaan erilaiselta asuinalueelta kerättyyn haastatteluaineistoon. Tutkimuksemme tarkoitus on selvittää millaisten rajojen keinoin valtaväestö rakentaa eron ”suomalaisten” ja ”maahanmuuttajien” välille, miten he rakentamiaan rajoja perustelevat ja millaisten arkisten käytäntöjen keinoin he niitä toisinaan kumoavat. Tutkimuskohteiden eroavaisuudet tarjoavat hyvät lähtökohdat sen tarkastelemiseen, miten valtaväestön suhtautuminen ”maahanmuuttajanaapureihin” vaihtelee niin yksilö- kuin aluetasoisesti. Artikkelissa osoitamme, että etninen eronteko on huomattavan yleistä kaikilla kolmella alueella. Erontekoa perustellaan ymmärryksellä kulttuurisesti – jopa rodullisesti – yhtenäisestä suomalaisesta kansasta, palkkatyön normilla ja ajatuksella yhtenäisestä suomalaisesta elämäntavasta. Hyvätuloisessa Laineelassa kansakunnan rajat näyttäytyvät kuitenkin pienituloisia alueita Kamppilaa ja Hallakumpua huokoisemmilta. Pienituloisilla alueilla asukkaiden välinen toiminta ja vuorovaikutus rakentuvat tiukemmille jaetuille odotuksille ja yhteiselämän normeille kuin Laineelassa, jossa naapurustosuhteet ovat verrattain ohuita. Kaikilla alueilla kansallisen kuulumisen ehdoksi nousee kuitenkin vaade valtaväestön elämänmuodon ja tapojen pikkutarkasta omaksumisesta.

Lataa julkaisu tästä

Miroslav Nemcok & Hanna Wass

As time goes by, the same sentiments apply? Stability of voter satisfaction with democracy during the electoral cycle in 31 countries

Published 25.3.2020

Popular consent is an essential element for success and stability of democracies. Research has repeatedly demonstrated that “electoral winners” (i.e. voters casting a ballot for government parties) are more satisfied with democracy than supporters of the opposition parties. However, little is known about the dynamics of satisfaction during the electoral cycle: Do winners become happier and losers even more discontent over time? We approach this question by utilizing an interview date in the European Social Survey (rounds 1–8) to position individuals within the different stages of electoral cycle. The results based on 199,207 responses from 199 surveys in 31 countries suggest that satisfaction with democracy stays relatively stable during the electoral cycle across various electoral systems if the political development is predictable. However, if actions of the parties are uncertain, namely the alternations of governments tend to be frequent, partial, and opened to all parties, and hence neither winners nor losers know how steady their status is with respect to the political development in the country, their satisfaction tend to fluctuate over time. Therefore, the conclusion reached is the more stable West European democracies have limited generalizability to the low-predictable systems in Central and Eastern Europe.

get the Article here

Paolo Fornaro

Onko suomalainen politiikka polarisoitunut?

Julkaistu 12.1.2021

Politiikan polarisaatio on puhuttanut paljon viime vuosina. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi, brexit-kansanäänestys ja populististen liikkeiden nousu Euroopassa ovat vahvistaneet mielikuvaa jakautuneista yhteiskunnista, joissa erilaisten mielipiteiden rinnakkaisuus on aiempaa vaikeampaa. Tämä tutkimuskatsaus tarkastelee missä määrin samansuuntainen kehitys on nähtävissä Suomessa? Katsaus perustuu uuteen tutkimusraporttiin (Fornaro, 2021), joka etsii vastausta tarkastelemalla ideologista polarisaatiota suomalaisten poliitikkojen keskuudessa ja tutkimalla sen kehitystä viime vuosien aikana. Aineisto koostuu vuosien 2011, 2015 ja 2019 eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastauksista (Yle), joiden pohjalta on luotu ehdokkaiden kantoja mittaavat indeksit. Vastauksissa käsiteltyjä aiheita ovat eurojäsenyys, maahanmuutto, ilmastonmuutos, Natojäsenyys, sosio-kulttuuriset asenteet (liberaali/konservatiivi) sekä talouspolitiikka. Tutkimus tarkastelee lopuksi kuntakohtaisten tuloerojen yhteyttä ehdokkaiden näkemysten eroamiseen toisistaan.

Lataa julkaisu tästä

Paolo Fornaro

Politician polarization in Finland over recent years

Julkaistu 12.1.2021

We study politicians’ ideological polarization, and its possible absence, in Finland. To measure ideological positions, we look at the responses of candidates to the voting advice applications for the parliamentary elections of 2011, 2015 and 2019, which provide an almost full coverage of the candidates. Moreover, we look at the relationship between local income polarization, at the municipal level, and the degree of polarization of the candidates coming from a given municipality. We find that there has not been a significant increase in ideological polarization over time, both between and within party, and that the degree to which candidates’ positions differ depend strongly on the dimension considered. On the other hand, we find a significant positive relationship between local income polarization and the tendency of candidates to hold relatively extreme positions, indicating that growing income inequalities between different areas in Finland might lead to more polarized candidates’ ideologies.

Lataa julkaisu tästä