elokuu 2020

Zhen Im, Anu Kantola, Timo Kauppinen & Hanna Wass

Neljän kuplan kansa: miten suomalaiset äänestävät?

Julkaistu 27.8.2020

Talouden rakennemuutos saa äänestäjät liikkeelle

Globalisaatio ja talouden rakennemuutokset myllertävät yhteiskuntia ja synnyttävät myös voittajia ja häviäjiä. Tässä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen katsauksessa selvitämme 4000 suomalaisille tehtyyn kyselyymme perustuen, miten suomalainen äänestyskäyttäytyminen on muutoksessa. Tutkimuksemme perusteella äänestäjät jakautuvat neljään eri tavoin äänestävään ryhmään eli kuplaan: porvareihin, punavihreisiin, kaikkiruokaisiin ja vetäytyjiin. Näistä ryhmistä vain porvareilla on selkeä oma puolue: Kokoomus. Muilla puolueilla ei ole takuuvarmaa kannattajien joukkoa. Porvarien ryhmään kuuluvat kokevat myös, että he ovat hyötyneet globalisaatiosta, heidän asemansa on pysynyt vakaana ja he luottavat tulevaisuuteen. Muutoksissa pärjäävät näyttävät pysyneen uskollisena puolueelleen, kun taas häviäjiksi itsensä kokevat ovat liikkuvampia äänestäjiä ja etsivät herkemmin uusia vaihtoehtoja. Lisäksi globalisaatiosta vähiten hyötyneet vetäytyjät ovat vieraantuneet puolueista ja jättävät usein kokonaan äänestämättä. Voittajien ja häviäjien kokemusten etääntyminen toisistaan haastaa suomalaista demokratiaa ja yhteiskuntaa, joka on perustunut pitkään laajapohjaiselle yhteistyölle ja kompromissien hakemiselle.

Lataa julkaisu tästä

Yosef Bhatti, Kasper M. Hansen, Elin Naurin, Dietlind Stolle & Hanna Wass

Can you deliver a baby and vote? The effect of the first stages of parenthood on voter turnout

Published 2.4.2018

JEPOP Paper Award: honorable mention for 2019

Becoming a parent is a profound change in one’s life that likely has consequences for political mobilization. This paper focuses on the earliest stages of parenthood, which have rarely been theorized nor empirically investigated. Close to childbirth, there may be substantial demobilizing effects due to hospital stays, immediate childcare responsibilities, parenting distress and the physical burden of pregnancy and childbirth. It is unclear how sizeable these effects are on political demobilization as well as the extent to which they are long-lasting. Based on two individual-level register datasets from Denmark and Finland, we compare the voter turnout among parents in local elections across different dates of childbirth. We find a robust negative short-term effect. We also find that the recovery periods after childbirth are differentiated by gender, illustrating a somewhat stronger demobilizing effect of early stages of motherhood compared to the early stages of fatherhood. There are also some indications that recovery periods after childbirth are slower for women with higher socioeconomic backgrounds. Our study shows that childbearing and childbirth have strong demobilizing, although mostly temporary, implications for electoral participation, even in these strong welfare states.

get the Article here

Hanna Wass, Timo M. Kauppinen

Palkkakuitti äänestyslippuna: tulojen yhteys äänestysaktiivisuuteen ja puoluevalintaan

Julkaistu 18.8.2020

Luku 5 kirjassa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 (toim. Maija Mattila, Kalevi Sorsa-säätiö)

Artikkelissa tarkastellaan, miten yhtäältä pienituloisuus ja toisaalta tulotason heikkeneminen heijastuvat eri puolueiden kannatukseen ja äänestysaktiivisuuteen vuosien 2011–2019 eduskuntavaaleissa. Tulokset osoittavat, että pienituloisuus on yhteydessä korkeampaan Vasemmistoliiton ja matalampaan Kokoomuksen kannatukseen. Pienituloisuuden yhteys Perussuomalaisten ja Vihreiden kannatukseen jäi epävarmemmaksi. Lisäksi Suomessa näkyy useassa muussa maassa havaittu yhteys äänestäjän taloudellisen tilanteen heikkenemisen ja populistisen puolueen kannatuksen välillä. Äänestysaktiivisuuden osalta tulokset ovat suoraviivaiset: mitä pienemmät tulot, sitä harvempi äänestää. Kyseinen yhteys korostaa äänestämisen ja poliittisten valintojen merkitystä osana eriarvoisuuskeskustelua. Taloudellinen hyvinvointi ja poliittinen toimintakyky nivoutuvat tiiviisti yhteen muodostaen itseään vahvistavan rakenteellisen sidoksen. Toinen tärkeä seikka liittyy poliittiseen edustukseen. Pienituloisilta on saatavilla vaaleissa paljon ääniä, ja eriarvoistumiskehityksen hillitsemisessä on keskeistä, että ne puolueet, joille pienituloisten äänet mahdollisesti päätyvät, ovat sitoutuneet heidän asemaansa parantavaan politiikkaan.

get the Article here

Paolo Fornaro, Antti Kaihovaara

Microdynamics, granularity and populism: The Finnish case

Published 18.8.2020

We study how measures of microdynamics such as job and worker flows, the job reallocation rate and the labor market churning rate are related to populism support. Moreover, we investigate the relation between employment shocks to large firms, granular shocks, and populism. To measure populism, we look at the municipal-level support toward the Finns Party, the Finnish right-wing populist party, during the 2011 and 2015 parliamentary elections. We find that the labor market churning rate and the granular shocks are negatively associated with support for populism. Hirings in continuing establishments are negatively correlated with populism, while hirings due to the entry of new establishments and the job reallocation rate are positively related with populism, a possible consequence of economic restructuring. We complete our analysis by looking at the link between local labor market conditions and the supply of populist candidates, and by examining the usefulness of microdynamics indicators in a predictive setting.

get the Article here

Mona Mannevuo

Anxious politicians: Productivity imperatives in the Finnish Parliament

Published 7.7.2020

This paper offers new perspectives on work cultures in politics by exploring the ambivalent connections among productivity imperatives and affirmative sociality within an under-researched group: Finnish members of Parliament (MPs). The study aim is to locate the MPs within the landscape of cultural sociology and theory, particularly in relation to the growing interest in the affective infrastructures of on-call work cultures. Drawing on 20 semi-structured interviews conducted in the Parliament House during the winter of 2018-2019, this paper contributes to the debate on the growing anxieties and pressures among the demographic group of elite professionals by analysing the Finnish MPs’ daily routines and structures of feelings. This research marks a timely attempt to illustrate that affects and productivity imperatives are not external to, but are deeply embedded in, political work.

get the Article here