BIBU bubble minitron

Elina Kestilä-Kekkonen & Isak Vento

Poliittinen luottamus – käsitteet,
teoriat ja mittaaminen

bibu_new_banner

Tarkastelemme, mitä poliittisella luottamuksella tarkoitetaan, mitkä tekijät selittävät sen tasoa ja mikä on poliittisen luottamuksen suhde kriittiseen kansalaisuuteen. Pohdimme, miten poliittinen luottamus eroaa rinnakkaiskäsitteistään, kuten responsiivisuudesta ja tyytyväisyydestä demokratiaa kohtaan. Responsiivisuudella (engl. responsiveness) viitataan yksinkertaistettuna jonkinlaiseen pyrkimykseen edustajien ja edustettavien näkemysten yhdenmukaisuudesta politiikkakysymyksissä (Eulau ja Karps 1977; vrt. Miller ja Stokes 1963). Poliittisen luottamuksen tavoin sekä responsiivisuuden että tyytyväisyyden demokratiaa kohtaan voidaan ajatella olevan hyvinvoivan demokratian taustatekijöitä, tehostavan sen toimintaa ja pitävän yhteiskuntaa koossa. Ne toimivat puskurina taloudellisissa ja poliittisissa kriiseissä, mahdollistavat haastavina aikoina vaikeatkin poliittiset päätökset sekä parantavat niiden hyväksyttävyyttä (ks. esim. van der Meer ja Zmerli 2017). Toisaalta poliittisesta luottamuksesta puhuttaessa on otettava samalla kantaa myös epäluottamuksen ja epäilyn käsitteisiin. Epäluottamuksen ja epäilyn katsotaan olevan valveutuneiden ja kriittisen kansalaisten ominaisuuksia, jotka kehittävät demokratiaa ja pitävät päätöksentekijät varpaillaan. Kuitenkin pitkittynyt epäluottamus on uhka demokratialle ja voi johtaa epävakauteen ja legitimiteettikriisiin (Easton 1965), kun yhteiskuntaa koossa pitävä liima pettää. Johtopäätöksissä pohdimmekin, onko poliittisen luottamuksen ja kriittisen kansalaisuuden välille löydettävissä tasapainoa.

BIBU bubble minitron

Titiana-Petra Ertiö, Pekka Tuominen, Mikko Rask

Turning Ideas into Proposals: A Case for Blended Participation During the Participatory Budgeting Trial in Helsinki

bibu_new_banner

Abstract Balancing between online-offline stages of participatory procedures is a delicate art that may support or hinder the success of participatory democracy. Participatory budgeting (PB), in particular, is generally rooted in online platforms, but as our case study on the City of Helsinki PB trial suggests, face-to-face events are necessary to engage targeted and often less resourceful actors in the process. Based on a longer-term participant observation, covering the PB process from its early to ideation phase to the current stage of proposal development for the final vote, we argue that the process has thus far been successful in blending online-offline components, largely supported by the active support of borough liaisons who have served as navigators between the different stages. From the point of view of co-creation, different stages of the PB process (ideation, co-creation) call for different strategies of online-offline participation. Effective mobilization of marginalized actors and interactions between public servants and citizens seem to benefit from face-to-face processes, while city-wide voting and discussion can effectively occur in the online platform.

BIBU bubble minitron

MARIA VAALAVUO & TIMO M. KAUPPINEN

Samassa veneessä?
Keskituloisten tuloliikkuvuus rakennemuutoksen
Suomessa

bibu_new_banner

Maiden sisäiset tuloerot ovat kasvaneet ja keskituloisten aseman on nähty heikentyneen useissa kehittyneissä maissa. Artikkelissa tarkastellaan keskituloisten ansiotulokehitystä 2000-luvun Suomessa ja tutkitaan riskitekijöitä, jotka ovat yhteydessä keskituloisten suhteellisen tuloaseman muuttumiseen. Etenkin yrittäjien ja teollisuustyöntekijöiden tulokehitys on ollut epävarmaa.