Tekijä: Atte Ojanen

BIBU bubble minitron

Suomalaisen demokratian kipukohdat ja niiden ratkaisumahdollisuudet

CITIZEN-ohjelman hankkeiden politiikkasuosituksen julkaisutilaisuus

E8gMiq0XEAYvZWk

Seuraa julkistustilaisuutta 1.9. klo 14-15.15 verkossa tästä.

Viimeaikaiset mittaukset ovat osoittaneet, että demokratia on heikentynyt monissa jo vakiintuneissa demokratioissa. Ilmastonmuutos, taloudellinen eriarvoisuus ja pakolaiskriisit koettelevat yhteiskuntien kykyä ratkoa asioita demokraattisesti, yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Maailmaa koettelevat megatrendit haastavat myös suomalaista demokratiaa, mikä näkyy esimerkiksi poliittisen osallistumisen eriytymisenä ja yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisenä.

Olemme tutkineet strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus (CITIZEN) -ohjelman hankkeissa neljän vuoden ajan suomalaisen demokratian haasteita ja ratkaisumahdollisuuksia. Kokosimme tulokset politiikkasuosituksiksi, jotka julkaisemme 1.9. pidettävässä tilaisuudessa. Kerromme tilaisuudessa viimeisimpään tutkimustietoon perustuen

  • suomalaisen demokratian keskeisimmistä kipukohdista
  • konkreettisista ratkaisuista demokratian kehittämiseen
  • esimerkkitapauksista, joissa demokratiaa on kehitetty kokeilujen avulla.

Tilaisuus on kaikille avoin. Ei ilmoittautumista.

Politiikkasuositus on ladattavissa 30.8 alkaen strategisen tutkimuksen verkkosivujen Politiikkasuositukset-sivulta "Osallistuva kansalaisuus" -teeman alta. Tälle tapahtumasivulle lisätään 30.8. myös suora linkki julkaistuun politiikkasuositukseen.

Lisätietoja strategisen tutkimuksen sivuilta.

BIBU bubble minitron

Hanna Wass, Johanna Peltoniemi, Marjukka Weide & Miroslav Nemcok

Signed, Sealed, and Delivered with Trust: Non-Resident Citizens’ Experiences of Newly Adopted Postal Voting

bibu_new_banner

Published 10.8.2021

The COVID-19 pandemic has made it clear that the traditional “booth, ballot, and pen” model of voting, based on a specific location and physical presence, may not be feasible during a health crisis. This situation has highlighted the need to assess whether existing national electoral legislation includes enough instruments to ensure citizens’ safety during voting procedures, even under the conditions of a global pandemic. Such instruments, often grouped under the umbrella of voter facilitation or convenience voting, range from voting in advance and various forms of absentee voting (postal, online, and proxy voting) to assisted voting and voting at home and in hospitals and other healthcare institutions. While most democracies have implemented at least some form of voter facilitation, substantial cross-country differences still exist. In the push to develop pandemic-sustainable elections in different institutional and political contexts, variation in voter facilitation makes it possible to learn from country-specific experiences. As accessibility and inclusiveness are critical components of elections for ensuring political legitimacy and accountability these lessons are of utmost importance.

In this study, we focus on Finland, where the Parliament decided in March 2021 to postpone for two months the municipal elections that were originally scheduled to be held on April 18. Although the decision was mostly justified by the sudden and dramatic daily increase in new COVID-19 infections, the inability to guarantee the opportunity to vote for those in quarantine was included among the likely risks. The failure to organize health-safe voting procedures to accommodate the original schedule emphasizes a certain paradox in the Finnish electoral legislation: caution in introducing new facilitation instruments has led to lower levels of preparedness and flexibility in crisis situations. Although a forerunner in implementing extensive advance voting opportunities, Finland has only recently introduced postal voting, which is restricted to voters living abroad. Hence, we ask: what can be learned from this form of convenience voting if expanded to all voters to enhance the sustainability of elections?

Our analyses are based on a survey conducted among non-resident voters (n = 2,100) after the 2019 parliamentary elections in which postal voting from abroad was allowed for the first time. Our results show that whereas trust in the integrity of postal voting is quite high, various efforts needed from individual voters substantially increase the costs of postal voting. Postal operations also raise concerns. Furthermore, voters felt that requiring two witnesses made postal voting cumbersome, an issue that needs to be resolved, particularly if applying postal voting in the context of a pandemic. The Finnish case constitutes a concrete example of a situation in which voter facilitation targeted to a particular segment of society may become a testbed for electoral engineering that will improve voting opportunities for everyone.

get the Article here
BIBU bubble minitron

The Re­turn of In­equal­ity

Guest talk by Pro­fessor Mike Sav­age, 27.9.2021

ineq_savage2_facebook_1200x628_1

Monday, 27 September 2021
At 14:00 (UTC+3h, Finnish local time)
Online via Zoom

Mike Savage is Professor of Sociology at the London School of Economics and the former director of the LSE’s International Inequalities Institute. Savage's role at LSE builds on his long standing interests in analysing social stratification and inequality. Savage has played a major role in the revival of the sociology of social class in recent decades so that it has become once more a central plank of the discipline. His approach has four distinctive elements: a deep concern to recognise the intersectional and cultural dimensions of social inequalities; insistence on understanding inequality spatially; commitment to a strongly historical approach to analysis; and seeing rigorous research methods as fundamental to sociological inquiry. Savage brings these interests together to renew interests in class analysis so that they are better attuned to contemporary urgencies, especially associated with the burgeoning fortunes of the super-rich.

Abstract: The economic facts of inequality are clear. The rich have been pulling away from the rest of us for years, and the super-rich have been pulling away from the rich. More and more assets are concentrated in fewer and fewer hands. Mainstream economists say we need not worry; what matters is growth, not distribution. In The Return of Inequality: Social Change and the Weight of the Past (2021), Mike Savage pushes back, explaining inequality’s profound deleterious effects on the shape of societies.

Savage shows how economic inequality aggravates cultural, social, and political conflicts, challenging the coherence of liberal democratic nation-states. Put simply, severe inequality returns us to the past. By fracturing social bonds and harnessing the democratic process to the strategies of a resurgent aristocracy of the wealthy, inequality revives political conditions we thought we had moved beyond: empires and dynastic elites, explosive ethnic division, and metropolitan dominance that consigns all but a few cities to irrelevance. Inequality, in short, threatens to return us to the very history we have been trying to escape since the Age of Revolution.

PLEASE REGISTER HERE.
Zoom link will be sent ONLY to registered participants.

For more information, please visit the event website.

The guest talk is part of INEQ's Inequality Talks, an ongoing series of online lectures addressing a wide range of issues related to inequality.

Organized by INEQ – Helsinki Inequality Initiative and BIBU – Tackling Biases and Bubbles in Participation.

BIBU bubble minitron

Aapo Hiilamo, Markus Keski-Säntti, Antti Kääriälä, Hiilamo Heikki

Nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät
– rekisteritutkimus ikäkohorteilla 1987 ja 1997

bibu_new_banner

Julkaistu 21.6.2021

Julkaisija: Itla, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr. Itlan tutkimukset 2021:2, ISSN 2670-3416.

Tutkimus selvittää, miten koulutus- ja perhetausta, lapsuuden elinolot ja mielenterveysongelmat yhdistyvät nuorten aikuisten maksuhäiriömerkintöihin. Tutkimuksessa käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987 ja 1997 rekisteriaineistoja, joihin on yhdistetty tiedot kaikkien Suomessa näinä vuosina syntyneiden henkilöiden maksuhäiriömerkinnöistä.

Lataa julkaisu tästä
BIBU bubble minitron

Tule luomaan yhdessä tulevaisuuden sosiaaliturvaa

Työpaja Sosiaaliturvakomitean työn tueksi kesäkuussa 2021

bibu_new_banner

Missä tulevaisuuden tilanteissa odotat saavasi yhteiskunnan tukea? Millaista tuki olisi? Missä tilanteissa sosiaaliturva Suomessa on ihmisille avuksi? Onko se riittävästi tai liikaa avuksi? Kuka  sosiaaliturvaa saa ja kuka sen jakamisesta päättää? Mitä eri etuuksia ja palveluita  on yleisesti käytössä? Tule kertomaan, millaisia ajatuksia sosiaaliturva herättää! 

Suomessa tehdään nyt työtä sosiaaliturvan uudistamiseksi. Tätä työtä varten kaivataan nuorten ja nuorten aikuisten näkemyksiä sosiaaliturvasta. Työpajan avulla pyritään saamaan tietoa sosiaaliturvakomitean työn tueksi. Tilaisuus on osa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja se järjestetään yhteistyössä sosiaaliturvauudistuksen kanssa.

Ajankohta: Maanantai 21.6. klo 16-17.30

Tilaisuus järjestetään Zoomissa. 

Ilmoittautuminen tämän linkin kautta!

Ohjelma:
16.00 Tervetuloa
16.05-16.15 Mitä tilaisuudessa tapahtuu?
16.15-17.00 Keskustelut pienryhmissä
17.00-17.20 Terveiset ryhmäkeskusteluista
17.20-17.30 Yhteenveto

Tervetuloa!

 

BIBU eli Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke selvittää, kuinka ilmiöt kuten talouden rakennemuutos, kaupungistuminen ja muuttoliike muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä sekä sitä kuinka poliittinen päätöksenteko vastaa näihin muutoksiin. Osana BIBUa toimii demokratiakokeiluja tutkiva Demokratiakiihdyttämö. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa on mukana Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto, Northwestern University, ETLA, THL ja Demos Helsinki.

Sosiaaliturvauudistus: Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen. Uudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea, joka käsittelee sosiaaliturvaa kokonaisuutena. Työssä otetaan huomioon elämäntilanteiden moninaisuus ja niiden muutokset. Komitea aloitti työnsä alkuvuonna 2020. Komitean toimikausi päättyy 2027. 

BIBU bubble minitron

Tanja Aitamurto & Isak Vento

Ilmastolain uudistus: Kansalaisosallistuminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tiedonsaanti

Raportti ilmastolain verkkokuulemisen tuloksista

bibu_new_banner

Julkaistu 8.6.2021

Ympäristöministeriö järjesti Ilmastolain uudistukseen liittyen loka-marraskuussa 2020 verkkokuulemisen yhdessä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen kanssa. Siinä tiedusteltiin kansalaisten näkemyksiä kansalaisosallistumisesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, tiedonsaannista ja alkuperäiskansan eli saamelaisten oikeuksista ilmastolaissa. Kuuleminen oli jaettu kahteen kyselyyn, jotka koostuivat pääasiassa avovastauksista, ja ne analysoitiin laadullisena sisällönanalyysina. Tässä raportissa esittelemme kuulemisen tulokset ja esitämme niiden pohjalta toimintasuositukset.

Lataa julkaisu tästä
BIBU bubble minitron

Kuntalaisten osallistumisen reittejä kehittämässä: Demokratiainnovaatiot

BIBU Talks tapahtuma 8.6.2021

bibu_new_banner

Demokratiainnovaatioilla tarkoitetaan keinoja, joilla kansalaisten osallistumista vahvistetaan päätöksenteossa. Joskus puhutaan myös kokeiluista, mutta toimivia keinoja on myös onnistuneesti juurrutettu toistuvaksi toimintamalliksi eri puolilla maailmaa. Mitä innovaatioilta voi odottaa ja mitä niiden järjestäminen vaatii? Miten arvioida onnistumisia? Miten valita kunnan ja kuntalaisten tilanteisiin sopivimmat keinot

Demokratiaa voidaan notkistaa kehittämällä ja kokeilemalla uusia, entistä monipuolisempia ja suorempia osallistumisen tapoja. Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen ja Kuntaliiton yhteisessä BIBU Talks -tilaisuudessa keskustellaan kokeiluista käytännönläheisesti yleisellä tasolla sekä tarkastellaan esimerkkinä osallistuvaa budjetointia Helsingissä.

Tilaisuus järjestetään Zoom-alustalla 8.6. klo 9-10.

Liity tilaisuuteen tästä linkistä!

Ohjelma:
9.00 Tervetuloa! Anna Björk, BIBU-hankkeen vuorovaikutuskoordinaattori
9.05 Asiantuntijapuheenvuorot:

Julia Jousilahti, Demos Helsinki: Käytännön vinkit demokratiainnovaatioihin
Mikko Rask, Helsingin yliopisto: Osallistuva budjetointi - esimerkkinä Helsingin kaupungin OmaStadi
Päivi Kurikka, Kuntaliitto: Kunnat ja demokratian arki ja mahdollisuudet

9.35 Keskustelu
9.55 Yhteenveto
10.00 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa!

Lue lisää:

BIBU eli Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke selvittää, kuinka ilmiöt kuten talouden rakennemuutos, kaupungistuminen ja muuttoliike muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä sekä sitä kuinka poliittinen päätöksenteko vastaa näihin muutoksiin. Osana BIBUa toimii demokratiakokeiluja tutkiva Demokratiakiihdyttämö. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa on mukana Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto, Northwestern University, ETLA, THL ja Demos Helsinki.

BIBU bubble minitron

Hanna Wass, Timo M. Kauppinen,
Paula Saikkonen & Heikki Hiilamo

Kenen hyvinvoinnista puolueet välittävät?

bibu_new_banner

Julkaistu 26.5.2021

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö

Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 44/2021
ISBN 978-952-349-067-3
ISSN 2489-9631

Tarkastelemme tässä raportissa kuntavaaleja hyvinvointivaltion kehyksessä yhtäältä äänestäjien kohdistaman kysynnän ja toisaalta puolueiden tarjonnan kautta. Tutkimme ensiksi, miten äänestysalueen asukkaiden sosioekonominen asema (koulutus- ja tulotaso) oli yhteydessä äänestysaktiivisuuteen ja puolueiden kannatukseen vuoden 2017 kuntavaaleissa. Analyysi perustuu aineistoon, joka sisältää äänestysalueittaiset tiedot vuoden 2017 kuntavaalien äänestystuloksista ja 18 vuotta täyttäneen väestön sosioekonomisesta rakenteesta vuoden 2016 lopussa. Tulosten pohjalta näemme, millaisilta alueilta kukin puolue sai viimeksi vahvimman kannatuksensa. Niiden asukkaista muodostuu kunkin puolueen ydinryhmät, joita kesäkuun kuntavaaleissa pyritään tavoittelemaan.

Puolueille kuntavaaliohjelmat ovat yksi keskeinen tapa pyrkiä vastaamaan äänestäjäkunnan tarpeisiin ja profiloitua ratkaisujen tarjoajina. Tarkastelemme tätä tarkoitusta varten muodostamamme luokittelukehikon avulla, millaisista ja keille suunnatuista peruspalveluista puolueiden ohjelmissa puhutaan, ja miten erilaiset sosiaalipoliittiset teemat, kuten varhaiskasvatus, koulu, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, niissä näkyvät. Olemme erityisen kiinnostuneita puolueiden esittämistä edustusväitteistä (Saward 2010, ks. myös Mattila 2017): mihin äänestäjäryhmiin puolueet kohdistavat vetoomuksensa ja missä määrin kuntaohjelmissa esitetyt toimet ja ratkaisuehdotukset vaikuttavat olevan linjassa sen kanssa, mistä ryhmistä puolue on edellisissä vaaleissa saanut eniten kannatusta?

Lataa julkaisu tästä
BIBU bubble minitron

Tutkimus: Mitä asioita puolueet painottavat kuntavaaliohjelmissa?

Tiedote

kaks_logo-vaaka

Keskustan ja Kristillisdemokraattien vaaliohjelmissa painottuu peruspalvelujen järjestäminen kasvukeskuksien ulkopuolella. Muiden puolueiden ohjelmissa keskustellaan selvästi vähemmän kaupunkien ulkopuolisista alueista.

Muun muassa tämä jakolinja käy ilmi tuoreesta kuntavaaliraportista, joka on laadittu osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)” -tutkimushanketta. Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisee sen omassa Julkaisu-sarjassaan otsikolla Kenen hyvinvoinnista puolueet välittävät? 

Hanna Wassin, Timo M. Kauppisen, Paula Saikkosen ja Heikki Hiilamon kirjoittamassa tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, mille ryhmille puolueet kohdistavat vetoomuksensa ja millaisia hyvinvointilinjauksia niissä esitetään. Tulosten mukaan puolueet tunnistavat hyvin oman äänestäjiensä tarpeet ja nostavat niitä suoraan esiin kuntavaaliohjelmissaan.

Äänestysalueen väestön pienituloisuus ennusti vuoden 2017 kuntavaaleissa kaupunkimaisissa kunnissa suurempaa kannatusta Vasemmistoliitolle ja Vihreille, mutta muissa kunnissa suurempaa kannatusta Keskustalle.

Kuntatalouden suhteen vaaliohjelmien jakolinjat noudattavat valtakunnan politiikan linjoja, mikä heijastuu myös siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita halutaan järjestää. Oikealla laidalla sijaitsevat puolueet vastustavat veronkorotuksia ja haluaisivat vahvistaa yksityisen sektorin roolia palveluiden tuotannossa. Keskellä luotetaan valtionavustuksien alueelliseen jakoon, kun taas vasemmalla laidalla halutaan säilyttää julkisella sektorilla vahva rooli eikä myöskään veronkorotuksia suljeta pois.

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma tarjoaa vain vähän tietoa siitä, miten puolue kuntapolitiikassa haluaa toimia, mutta maalaa synkän kuvan Suomen nykytilanteesta.

Lue koko julkaisu tästä.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Paula Saikkonen, THL, 029 524 8133

Tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen, THL, 029 524 7233

BIBU bubble minitron

Mikko Rask, Titiana Ertiö, Pekka Tuominen & Veronica Ahonen

Final evaluation of the City of Helsinki’s participatory budgeting

bibu_new_banner

Published 11.5.2021

Participatory budgeting is a democratic innovation for urban development, whereby citizens propose projects and vote on their implementation. Between 2018–2020, the City of Helsinki piloted a participatory budgeting process known as OmaStadi, with an allocated budget of EUR 4.4 million. This operational model emphasises direct democracy and online democracy as well as co-creation.

We evaluated the OmaStadi project by analysing participant voting data and responses to feedback surveys. We conducted participant observation in events organised throughout the project and interviewed political decision-makers, association and NGO actors as well as City experts. We used the Co-Creation Radar as our evaluation method as it reflects the myriad dimensions of societal values through its twelve evaluation criteria.

Our overall evaluation of the OmaStadi pilot is cautiously positive. Many lessons have already been learned for the second round. However, there is also plenty of room for improvement and development should continue based on the accrued experiences.

get the Article here