BIBU bubble minitron

Zhen Jie Im

Automation risk and support for welfare policies: how does the threat of unemployment affect demanding active labour market policy support?

bibu_new_banner
BIBU bubble minitron

Can elites be progressive? Rethinking the potential of elites in progressive politics

hands-1063442_1280

Workshop: Friday 13 November, 12:00–15:00 Helsinki time (10:00–13:00 GMT). Register below.

Organised by Tackling Biases and Bubbles in Participation (BIBU) and INEQ network at the
University of Helsinki.

Given the rise in inequality in recent years, elites’ relationship with the rest of society has become a
matter of interest for social research asking whether elite identities are becoming more exclusive
and elites are pulling away from the rest of society. In this workshop, we take a new angle by
asking the following question: Can elites can be progressive? Elites are not a uniform group but
include various groups and cultures. Thus, this workshop seeks the cracks in the wall, identifying
variation and potential progressiveness in elite identities and cultures while comparing Anglo-
American, Nordic, South African and South American experiences. Moreover, potential lines for
future research will be discussed.

Programme (in Helsinki time):
12:00: Risto Kunelius, University of Helsinki: Welcome and introduction of participants
12.15: Mike Savage to reflect on ‘elites and social change: is there such a thing as progressive elite politics?’
12.30: Kristina Kolbe & Mike Savage, London School of Economics: An institutional politics of place: Rethinking the critical function of art in times of growing inequality
12.45: Luna Glucksberg & Louise Russell-Prywata, London School of Economics: Elites and Inequality - A Case Study of Plutocratic Philanthropy in the UK
13.00: Comments by Panos Kompatsiaris, Higher School of Economics, Moscow.

13.15: Comfort break
13:30: Anu Kantola, University of Helsinki: Why should elites care? Elites in search of a societal role
13:45: Mikko Weckroth, Teemu Kemppainen, Anu Kantola & Hanna Wass, University of Helsinki: Elite attitudes towards welfare society in Nordic and Anglo-Saxon countries
14:00: Chana Teeger, London School of Economics: Elite attitudes towards redistribution in Brazil, South Africa and Uruguay, paper accessed here
14:15: Comments by Maren Toft, University of Oslo

14:30–15:00: Discussion of future research

Join the workshop via this e-form by Tuesday, 10 November. Zoom link will be sent only to registered participants.

Organisers:
Tackling Biases and Bubbles in Participation (BIBU) https://bibu.fi/en/
Helsinki Inequality Initiative (INEQ) https://www.helsinki.fi/en/ineq-helsinki-inequality-initiative

BIBU bubble minitron

Osallistu verkkokyselyyn ilmastolain uudistamisesta 12.11.2020 mennessä

bibu_new_banner

BIBU on mukana toteuttamassa verkkokuulemista ilmastolain uudistamisesta ja kansalaisten osallistumisesta reiluun siirtymään yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa.

Ympäristöministeriö on avannut 15.10. kaksi verkkokyselyä, joilla kerätään kansalaisten näkemyksiä siitä, millä tavalla osallistuminen, tiedonsaanti ja oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulisi huomioida uudessa ilmastolaissa. Lisäksi kerätään tietoa siitä, miten saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin.

Kyselyihin voi vastata Otakantaa-sivustolla. Kyselyt ovat auki 12.11.2020 asti.

Ilmastolain verkkokuuleminen on osa BIBUn Demokratiakiihdyttämöä, joka tutkii muun muassa uusien teknologioiden roolia kansalaisten osallistumisessa yhteiskuntapolitiikkaan. Kuulemisen vastauksista koostetaan yhteenveto, joka toimitetaan lakia valmistelevalle työryhmälle ja julkaistaan ympäristöministeriön verkkosivuilla sekä Demokratiakiihdyttämössä. BIBU-hanke tutkii ilmastolain verkkokuulemista osallistavana prosessina ja auttaa yhteenvedon tekemisessä.

 

Lisätietoja:

Ympäristöministeriön verkkosivut.

Ilmastolaki: erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 380, heta-elena.heiskanen@ym.fi

BIBU-hanke: tutkija Isak Vento, Helsingin yliopisto, isak.vento@helsinki.fi

BIBU bubble minitron

HANNA WASS, MIKKO WECKROTH, ANU KANTOLA, HANNA KUUSELA & TEEMU KEMPPAINEN

Tulot tai ulos? Tulotason yhteys suomalaisten asenteisiin tulo- ja varallisuuserojen hyväksyttävyydestä ja sosiaalietuuksien järjestämisestä

bibu_new_banner
BIBU bubble minitron

Hanna Wass, Veikko Isotalo, Jarno Limnéll

Ehdokkaiden ja äänestäjien havainnot
vaalihäirinnästä

bibu_new_banner
BIBU bubble minitron

Heikki Hiilamo

The Legacy of Economic Recession in Terms of Over-Indebtedness: A Framework and Review of the Evidence

bibu_new_banner
BIBU bubble minitron

Sami Borg, Elina Kestilä-Kekkonen, Hanna Wass (toim.)

Politiikan ilmastonmuutos: Eduskuntavaalitutkimus 2019

bibu_new_banner
BIBU bubble minitron

BIBUn tutkijat esittelyssä: Mona Mannevuo tutkii poliitikkojen jaksamista

Mona Mannevuo

16.9.2020

Mikä on tunteiden rooli politiikassa? 

Bibun tutkija Mona Mannevuo soveltaa kulttuurintutkimusta politiikan tutkimukseen ja tuo siihen uuden näkökulman: politiikka käy tunteisiin, mutta poliitikkojen tulisi tehdä päätökset nopeasti, tehokkaasti ja rationaalisesti.

Kun Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mona Mannevuo aloitti syksyllä vuonna 2018 työnsä eliittien toimintakykyä tutkivassa BIBUn työpaketissa, häntä askarrutti, miten hän käy politiikan tutkijasta. Peruskoulutukseltaan Mannevuo on kulttuurihistorioitsija, jonka tutkimus on aiemmin keskittynyt tunteisiin, työelämään ja tehokkuusajatteluun. Syksyllä häneltä ilmestyy kirja Ihmiskone töissä. Sotienjälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa (Gaudeamus). Nyt hän soveltaa kulttuurintutkimusta politiikan tutkimukseen ja tutkii, millaisia tunteita poliitikon työhön liittyy.

Poliitikot kokevat riittämättömyyden tunnetta

Mannevuon tuore tutkimus käsittelee poliitikkojen työskentelyä paineiden alla. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää laajempaa hektistä ilmapiiriä, jossa poliitikot tekevät päätöksiä. Tutkimukseensa Mannevuo haastatteli viime vaalikaudella 20:tä poliitikkoa kaikista puolueista.

Poliitikon työn arjen kaoottisuus yllätti Mannevuon. Kansalaisilla on mielikuvia siitä, kuinka poliitikot lähinnä rupattelevat kuppilassa ja painelevat toisinaan nappeja. Todellisuudessa päivät ovat täynnä päällekkäisiä kokouksia, tapahtumia ja yllättäviä muutoksia suunnitelmiin.

– Poliitikot kokevat kaltaiselleni pätkätutkijalle tuttua riittämättömyyden tunnetta, joten kyselin heiltä, millaisia tunteita poliitikon työhön liittyy. Yllätyin siitä, että kansanedustajat kokivat työn kuormittavuuden positiosta riippumatta yllättävän samalla tavalla. 

Mannevuon tutkimus poikkeaa kriittisestä eliittitutkimuksesta siinä mielessä, että hän ei epäile poliitikkojen liioittelevan ahkeruuttaan näyttääkseen houkuttelevalta tai kerätäkseen itselleen etuja. Sen sijaan hän pyrkii tulkintaan, joka tarjoaa uusia välineitä nähdä politiikan kulissien taakse. Näin tutkimus voi avata uusia näkökulmia siihen, mikä poliitikkojen työssä on kuormittavaa ja miten työolosuhteita voisi parantaa. 

– On meidän kaikkien etu, että päätöksiä ei tehdä hätäisesti, uupuneena tai kohtuuttoman paineen alla. Toki kansalaisten ja median pitää olla kriittinen ja tarkkana, mutta edes poliitikon ei tarvitse sietää kaikkea. Kriittisyys ei poissulje sitä, että pyrkii asettumaan kritiikin kohteen asemaan. 

Miellyttäminen kuormittaa poliitikkoja 

Poliitikon työ on myös emotionaalista työtä, sillä heidän tehtävänsä on miellyttää kaikkia, vaikka todellisuudessa kaikkia ei voi miellyttää. 

 – Kansanedustajat muistuttavat toisinaan keskijohtoa, eräänlaista väliporrasta kansalaisen ja valtion välillä. Vaikka he toisinaan toimivat puutteellisten tietojen varassa, he eivät voi vaikuttaa epävarmoilta. Heidän tulee ottaa tyynesti vastaan kansalaisista tullut palaute, oli se sitten asiallista keskustelua torilla tai humalaisten haukkuja lauantai-iltana. Kun tähän lisätään sosiaalisen median kanavat päälle, on selvää, että paketti on kuormittava.

Sosiaalisen median tuomasta kuormituksesta poliitikoille puhutaan jonkin verran, mutta ei ehkä riittävästi. Haastatteluissa kävi ilmi, että etenkin 1990-luvun laman jälkeen uhkauksia tuli kasvokkain paljonkin eikä vihapuhe sinänsä ole ilmiönä uusi. Uudet alustat ja 24/7 yhteiskunta kuitenkin kiihdyttävät tahtia ja henkilöivät politiikkaa, mikä on omiaan lisäämään työuupumusta. Aiheesta ei silti mielellään puhuta, koska politiikka on kovaa peliä ja uupumus voi kääntyä itseä vastaan.

– Poliitikot ovat intohimotyössä, joten heidän tulee korostaa, että he rakastavat työtään. Intohimotyön kulttuuriseen tarinaan taas kuuluu se, että työ menee kaiken muun edelle, mutta se ei haittaa, koska ihana työ on etuoikeus. 

Poliitikon ja tutkijan tilanteissa on yhtäläisyyksiä

Poliitikoilla on yllättävän paljon samantapaisia ongelmia kuin vaikkapa tutkijoilla. Työlle ei aseteta selkeitä rajoja, koska niitä ei ole mahdollista asettaa vaan työ on osa itseä. On lopulta vaikea sanoa mihin työ loppuu ja mistä se alkaa. Onko se työtä, jos pysähtyy kaupassa vaihtamaan kuulumisia jokaisen potentiaalisen äänestäjän kanssa?     

– Yllättävän moni sanoi vastaavansa epätoivoisten kansalaisten puheluihin ja toimivan jonkinlaisena auttavana puhelimena. Se on paradoksaalista, sillä kansanedustajat tavallaan paikkaavat vapaa-ajalla järjestelmän valuvikoja toimimalla keittiöpsykologina tai selittämällä epätoivoisille kansalaisille mistä avustuksia voi hakea.

Kuormituksen ja rajattomuuden lisäksi kilpailu ja huoli oman työn tulevaisuudesta yhdistävät poliitikon ja tutkijan työtä. Suurin osa kansanedustajista haluaa uusia paikkansa, joten vaalit ovat aina jännittävä hetki.

– Poliitikon työ ei missään tapauksessa ole sama asia kuin pienituloinen pätkätyö, mutta hermoilu omasta tulevaisuudesta koskee myös poliitikkoja. Siihen tulisi kiinnittää huomiota, sillä se vaikuttaa tietoisesti ja tiedostamatta päätöksentekoon ja omiin valintoihin.

Kuka haluaa vielä poliitikoksi?

Mannevuota mietityttää, kiinnostaako poliitikon ura nuoria tulevaisuudessa, sillä siihen liittyy paljon varjopuolia. Aihe on tullut esiin myös parhaillaan Matti Ylösen ja Niina Karin kanssa tekeillä olevassa tutkimuksessa viestintätoimistoista. Tässä tutkimuksessa Mannevuo on huomannut, että politiikan liepeillä rakentuva ura kiinnostaa monia, koska uudet työnkuvat tarjoavat mahdollisuuden tehdä politiikkaa olematta poliitikko. 

– Toisaalta nuoremmat kansanedustajat eivät välttämättä ajattele, että poliittinen ura olisi ikuisuusprojekti. Sen sijaan se voi olla välivaihe, jossa opetellaan uusia korvaamattomia taitoja seuraavaa työtä varten. 

Myös poliitikkojen työ muuttuu yhteiskunnan muutoksen mukana. Mannevuo toivoisi, että muutospuheen sijaan ihmiset myös itse pohtisivat miten he omalla toiminnallaan vaikuttavat muutokseen. Mikäli sosiaalinen media koetaan kuormittavaksi, sitä ei ehkä ole pakko seurata ja käyttää koko ajan. Tai jos keskustelukulttuurin ja vaatimuksien koetaan kiristyneen, voi miettiä seuraako asiaa sivusta vai voiko asiaan vaikuttaa jotenkin itse. 

– On todennäköistä, että uupumispuhe politiikassa lisääntyy kuten muussakin työelämässä.

 

Tutustu tästä Mona Mannevuon hiljattain julkaistiin politiikkakatsaukseen poliitikkojen jaksamisesta.

BIBU bubble minitron

15.-30.9.2020

Päättäjäkysely - strategista tutkimusta valtioneuvoston päätöksenteon tueksi

bibu_new_banner

BIBUn toteuttama päättäjille suunnattu verkkokysely on käynnissä 15.-30.9.2020.

  • Kutsut kyselyyn on lähetetty sähköpostitse politiikan, talouden, hallinnon ja median päättäjille. Kyselytutkimuksen aiheena ovat ajankohtaiset poliittiset päätökset.
  • Koronavirus on syössyt yhteiskunnat kriisiin ja vaikeuttanut monien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisua. Kysely selvittää, millaisia ratkaisuja suomalaiset talouselämän ja politiikat päättäjät odottavat politiikalta.
  • Kyselyn toteuttaa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke "Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)". Hanke tutkii, miten talouden rakennemuutokset haastavat poliittista päätöksentekoa. Hankkeessa on kuusi eri yliopistoa ja tutkimuslaitosta ja sitä vetää professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta.
  • Kysymme sekä koronaan liittyvistä että laajemmista yhteiskunnallisista ratkaisuista. Lisäksi tutkimme, miten päättäjät toimivat yhteiskunnallisesti. Tulosten raportoinnista ei voi tunnistaa yksittäistä vastaajaa. Noudatamme aineiston käsittelyssä ja sen raportoinnissa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä.
  • Lisätietoja kyselyn sisällöstä antaa yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass (hanna.wass@helsinki.fi, puh. +358 50 4484 399 ja teknisestä toteutuksesta tutkimusavustaja Toni Ahva (toni.ahva@helsinki.fi, puh. +358 50 4409647).
BIBU bubble minitron

Mikko Rask, Alisa Puustinen, Harri Raisio

Understanding the Emerging Fourth Sector and Its Governance Implications

bibu_new_banner