Atte Ojanen, Author at BIBU

Sigurd Allern, Mark Blach-Ørsten, Anu Kantola & Ester Pollack

Development trends and challenges in Nordic political journalism

Published 11.3.2021

In Eli Skogerbø, E., Øyvind Ihlen, Nete Noorgaard Kristensen & Lars Nord (toim.) Power, Communication, and Politics in the Nordic Countries. Gothenburg: Nordicom, 2021, p. 135-154.

The objective of this chapter is to describe and discuss some important political journalism development trends in Denmark, Finland, Norway, and Sweden. The term political journalism traditionally refers to news, commentaries, and other genres related to the coverage of political processes, institutions, and policy questions. It is, however, difficult to draw a clear dividing line between political news and other types of current affairs coverage. While political logic once dominated the discourses of political journalism, the emergence of the news media as an independent institution gave journalists a substantial definitional power and an ability to define the communicative rules of the game, but professional political sources quickly learned to exploit news media logics for their own aims and objectives. During the last decade, the growth of social media networks and the relative weakening of the legacy media has created a less stable situation for the negotiation of control between journalists and their sources.

get the Article here

Hanna Kuusela & Anu Kantola

The role of the owner in new capitalist accumulation processes: the case of Finland

Julkaistu 11.3.2021

In Marlène Benquet ja Théo Bourgeron (toim.) Accumulating Capital Today Contemporary Strategies of Profit and Dispossessive Policies. Abingdon: Routledge, 2020, s. 181-195.

This book explores the renewal of forms of capital accumulation and the institutions that shape it. It focuses on three main sources of accumulation: the extraction of profit through labor and the commodification of nature, financial speculation and the ways in which profit is converted into wealth. It thus offers a new understanding of the economic and political logics of capital accumulation within capitalism in the 21st century. It shows the recomposition of the sources of profit, from the traditional mechanisms of labor exploitation to the contemporary logics of speculation and dispossession. Bringing together the work of scholars who study the social fabric of capitalist accumulation, Accumulating Capital Today goes beyond disciplinary frontiers to describe how capital is accumulating in a world threatened by social and environmental collapse. This book heralds the emergence of "accumulation studies" and will be of interest to researchers in sociology, anthropology, politics, political economy, geography and economics.

Order book here

Julia Jousilahti

KOKEILLEN KOHTI PAREMPAA DEMOKRATIAA – Opas demokratiakokeiluihin

Julkaistu 17.2.2021

Demokratia ei pysy pystyssä itsestään, kuten viime vuosien uutiset Yhdysvalloista ja Itä-Euroopasta ovat muistuttaneet. Suomessa demokratia voi hyvin, mutta sitä nakertavat kansalaisten passivoituminen ja huono osaisten jääminen syrjään päätöksenteosta. Demokratiaa voidaan vahvistaa kehittämällä ja kokeilemalla ja kehittämällä uusia, entistä monipuolisempia ja suorempia osallistumisen tapoja.

Viisi ohjetta onnistuneelle demokratiakokeilulle:

1. Tunnista tarve ja sitoudu kokeiluun. 2. Varaa kokeiluun aikaa ja rahaa. 3. Järjestä yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. 4. Kerro tulosten käytöstä selkeästi. 5. Kerää kokeilun opit talteen.

Lataa julkaisu tästä

Hanna Wass

Nuorten sopimusyhteiskunta: 16–29-vuotiaiden näkemykset työmarkkinapolitiikasta

Julkaistu 4.2.2021

Raportissa tarkastellaan 16–29-vuotiaiden nuorten käsityksiä paikallisen sopimisen laajentamisesta, palkankorotusten joustoista ja työaikojen pidentämisestä yritysten työllistämismahdollisuuksien parantamiseksi sekä työttömyyskassojen jäsenyyden muuttamisesta pakolliseksi. Keskeiset tulokset:

Nuorilla on selkeitä ja koko väestön kanssa samansuuntaisia käsityksiä sopimusyhteiskunnan tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

2. Nuorilta löytyy valmiutta palkkajoustoihin kilpailu- kyvyn edistämiseksi, mutta työajan pidentämistä vastustetaan jyrkästi.

3. Nuorille paikallinen sopiminen ja palkkajoustot näyttäytyvät toisistaan irrallisina asioina. Runsas puolet nuorista kannattaa työehdoista ja palkois- ta sopimista yritysten tasolla, mutta lähes yhtä suuri osa ei pidä palkkajoustoja hyvänä ratkaisu- na kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lataa julkaisu tästä

Miroslav Nemcok & Hanna Wass

Generations and Political Engagement

Published 26.1.2021 (Publisher link)

The concept of “generation” constitutes a useful tool to understand the world of politics. Trends in political behavior typical for the youngest generation are indicative for future development. In a wider perspective, large differences between generations also reveal potential for intergenerational conflict and a shift in the entire political paradigm. Four important topics need to be addressed in order to properly understand the body of research studying specifics of political behavior across generations and the use of generation as an analytical tool: (a) conceptual definition of generation, (b) its distinction from other time-related concepts, (c) methodological challenges in applying the time-related factors in research, and (d) understanding the wider implications of these factors for individuals’ political behavior which has already been identified in the scholarship.

get the Article here

Demokratiakorjaamo 17.2.2021 klo 13–16

Katso tallenteet Demokratiakorjaamosta yllä!

Demokratiakorjaamo kutsuu kaikki demokratiasta kiinnostuneet kuulemaan huippututkijoiden näkemyksiä demokratian ajankohtaisista haasteista sekä keskustelemaan kokeiluista, joilla haasteita voidaan ratkaista.

Demokratiaa on koeteltu taas tänä vuonna. Yhdysvalloissa istuva presidentti ei meinannut suostua myöntämään tappiotaan reiluissa vaaleissa ja Euroopassa Unkarin ja Puolan autoritäärisin ottein hallitsevat johtajat heikentävät demokratian perustuksia. Suomessa demokratian tila on vahva, mutta tilanteeseen ei pidä tuudittautua, vaan demokratiaa pitää jatkuvasti kehittää ja uusia osallistumisen tapoja kokeilla.

OHJELMA

12.45 Osallistujien mahdollista tulla testaamaan yhteydet

13.00 Tervetuloa! Päivän ohjelma

13.15 Keskustelu: Demokratian ajankohtaiset haasteet

Miten ilmastokriisiä koskevia päätöksiä tehdään niin, että ne ottavat huomioon myös tulevien sukupolvien oikeudet? Miten nuorten kasvava kiinnostus politiikkaa kohtaan muuttuu aidoiksi osallistumismahdollisuuksiksi? Miten suomalaiseen ympäristöpäätöksentekoon saataisiin enemmän rajat ylittävää yhteistoimintaa? Miten demokratiakokeiluista voidaan oppia?

Keskustelemassa professori Päivi Honkatukia (Tampereen yliopisto, ALL YOUTH-hanke), tutkijatohtori Titiana Ertiö (Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus, BIBU-hanke), erikoistutkija Simo Kyllönen (Turun yliopisto, PALO-hanke), professori Lasse Peltonen (Itä-Suomen yliopisto, CORE-hanke.)

Keskustelun vetää toimittaja Reetta Räty.

14.00–14.10 Tauko

14.10 Miksi demokratiakokeiluja tarvitaan ja miten niitä tehdään - kokeiluoppaan esittely

Vanhempi asiantuntija Julia Jousilahti, Demos Helsinki

14.30 Demokratiatori - ratkaisuja demokratian ajankohtaisiin haasteisiin

Demokratiatorilla on esillä kahdeksan kiinnostavaa demokratiakokeilua. Mukana on myös kokeilujen toteutukseen osallistuneita sidosryhmiä kertomassa kokemuksistaan.

Virtuaalisella torilla järjestetään kaksi, 30 min kestävää kierrosta. Yhteen pienryhmään mahtuu kerrallaan 10 osallistujaa ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

DEMOKRATIATORIN KOKEILUT

Digiraati (Jari Varsaluoma, Iikka Pietilä & Kaisa Väänänen ALL YOUTH)

Digiraati on yhdessä nuorten kanssa kehitettävä digitaalisen verkkopalvelun prototyyppi. Digiraadin tavoitteena on edistää 16-25 vuotiaiden nuorten yhteiskunnallista vaikuttamista ja lisätä vuoropuhelua päättäjien ja nuorten välillä. Palvelussa nuoret ja virkamiehet voivat keskustella digitaalisissa raadeissa, joissa tavoitteena on muodostaa nuorten tuottama loppulausuma, jonka virkamiehet voivat välittää eteenpäin päättäjille.

Ilmastolain kuuleminen (Mikko Hautakangas, BIBU)

BIBU-hankkeen tutkijat olivat mukana toteuttamassa verkkokuulemista ilmastolain uudistamisesta ja kansalaisten osallistumisesta reiluun siirtymään yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa syksyllä 2020. Tavoitteena oli saada tukea sille, millä tavalla osallistuminen, tiedonsaanti ja oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulisi huomioida uudessa ilmastolaissa. Lisäksi kerättiin tietoa siitä, miten saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin. Kansalaisosallistumista tuettiin ja rohkaistiin myös journalismin kautta: kokeilun osana järjestettiin toimittajille työpajojen sarja, jossa keskusteltiin ilmastojournalismin haasteista ja sovittelujournalismin keinoista polarisoivan aiheen käsittelyssä. BIBU-hanke tutkii ilmastolain verkkokuulemista osallistavana prosessina ja auttaa ympäristöministeriölle tehtävän yhteenvedon koostamisessa.

Kansalaisenergia-areena (Miikka Salo & Jani Lukkarinen, CORE)

Keväällä 2020 toteutetiin Kansalaisenergia-areena, jossa pohdittiin kysymystä kansalaisten osallistumisesta energiajärjestelmän muutokseen erityisesti taloyhtiökontekstisssa. Kokeilussa sovellettiin tiedon yhteistuotannon menetelmä murrosareenaa, joka sopii erityisesti eri laajojen ja kompleksisten muutostarpeiden tarkasteluun eri toimijoiden näkökulmista sekä muutoksiin liittyvien politiikkaviestien muotoiluun.

Turku keskustelee -kansalaispaneeli (Kaisa Herne, PALO.)

Turun kaupunki valmistelee uutta yleiskaavaa ja halusi selvittää kuntalaisten harkittuja näkemyksiä keskustassa liikkumisesta kansalaispaneelin avulla. Verkossa toteutettuun paneeliin osallistui 171 turkulaista, jotka keskustelivat pienryhmissä tulevaisuuden liikennejärjestelyistä. Osassa pienryhmiä oli mukana myös kaupunginvaltuutettuja. Kokeilussa tutkittiin mahdollisuutta yhdistää kansalaisosallistamista kaupungin päätöksentekoprosessiin.

Nuoret konfliktien sovittelijoina: Environmental collaboration and conflict-kurssi (Antti Erkkilä & Juha Kotilainen, ALL-YOUTH, CORE, MAKUTANO)

YK:n turvallisuusneuvosto kehottaa kansallisia hallituksia lisäämään nuorten osallistumista päätöksenteon kaikilla tasoilla konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. ALL-YOUTH-hankkeessanuorten ympäristöyhteistyötä ja konfliktien sovittelua on kokeiltu Environmental collaboration and conflict -kurssilla Itä-Suomen yliopistossa.

Osallistuva budjetointi (Pekka Tuominen & Titiana Ertiö, BIBU)

Osallistuva budjetointi on kansainvälisesti tunnettu demokratiainnovaatio. Siinä valittu määrä kaupunkiympäristön kehittämiseen ohjattavia varoja suunnataan kohteisiin, joista kaupunkilaiset päättävät. Prosessiin sisältyvät yleensä ehdotus kohteista, näiden työstäminen suunnitelmiksi sekä äänestys. Kaupunkilaiset osallistuvat eri vaiheisiin esim. digitaalisten ja kasvostusten järjestettävien foorumeiden kautta. OmaStadi on Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin hanke, jonka ensimmäisestä kierroksesta (2018-2020) tehtiin riippumaton akateeminen arviointi. Arvioinnissa hyödynnettiin yhteisluomisen tutkaa, jonka avulla saatiin voitiin tarkastella moniarvoisen yhteiskunnan eri ulottuuvuuksia. Arvioinnin suorittivat HY.n tutkijat.

Yhteistoiminnallinen prosessi Jyväskylän metsäohjelman valmistelussa (Emma luoma, CORE)

Jyväskylän kaupunki valmisteli metsien käyttöä koskevat strategiset linjaukset ja toimenpideohjelman tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Prosessi tuotti yhteisesti hyväksytyn metsäohjelman, joka onnistui nivomaan yhteen biodiversiteettitavoitteet, metsänhoidon ja metsien virkistyskäytön.

Demokratiaa verkossa: kansalaiskeskustelu Satakunnan tulevaisuudesta (Mikko Leino, PALO)

Verkossa toteutetussa kansalaiskeskustelussa selvitettiin satakuntalaisten näkemyksiä maakunnan kehittämiseen. Satakuntaliitto hyödyntää kokeilun tuloksia vuoteen 2050 ulottuvan maakuntasuunnitelman valmistelussa. Kokeilussa tutkittiin puntaroivan keskustelun vaikutusta osallistujien näkemyksiin ja tulevaisuuskäsityksiin.

15.40 Loppusanat

15.45 Mahdollisuus jäädä virtuaalisille loppukahveille keskustelemaan vapaasti muiden osallistujien kanssa

Tilaisuus järjestetään Zoomissa. Linkki ja ohjeet tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille.

Demokratiakorjaamon järjestää neljä Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen hanketta:

ALL-YOUTH - Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään

BIBU - Kansalaisuuden kuilut ja kuplat

CORE - Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin

PALO - Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa

Lisätietoa Demokratiakorjaamosta antaa Julia Jousilahti (julia.jousilahti@demoshelsinki.fi, 040 722 4931.)

Lämpimästi tervetuloa!

PERUTTU

BIBU Talks 3.2. - Erimielisyys osallistavassa lainvalmistelussa

Tämä tapahtuma on peruttu.

KUTSU: BIBU Talks - Prof. Tanja Aitamurto: "Erimielisyys joukkoistetussa, deliberatiivisessa lainvalmistelussa"

Pvm: 3.2.2021, klo 16.00-17.30, Zoom

16.00 Tervetuloa

16.10-16.30 Tanja Aitamurto

16.30-16.45 Kommenttipuheenvuoro: Professori Kimmo Grönlund, Åbo Akademi

16.45-17.30 Kysymyksiä ja keskustelua

BIBU eli Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke selvittää, kuinka ilmiöt kuten talouden rakennemuutos, kaupungistuminen ja muuttoliike muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä sekä sitä kuinka poliittinen päätöksenteko vastaa näihin muutoksiin. Osana BIBUa toimii demokratiakokeiluja tutkiva Demokratiakiihdyttämö. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa on mukana Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto, Northwestern University, ETLA, THL ja Demos Helsinki.

Tervetuloa!

Bokyong Shin & Mikko Rask

Assessment of Online Deliberative Quality: New Indicators Using Network Analysis and Time-Series Analysis

Published 23.1.2021

Online deliberation research has recently developed automated indicators to assess the deliberative quality of much user-generated online data. While most previous studies have developed indicators based on content analysis and network analysis, time-series data and associated methods have been studied less thoroughly. This article contributes to the literature by proposing indicators based on a combination of network analysis and time-series analysis, arguing that it will help monitor how online deliberation evolves. Based on Habermasian deliberative criteria, we develop six throughput indicators and demonstrate their applications in the OmaStadi participatory budgeting project in Helsinki, Finland. The study results show that these indicators consist of intuitive figures and visualizations that will facilitate collective intelligence on ongoing processes and ways to solve problems promptly.

get the Article here

Hanna Wass

Puolueiden kannatuspohja talouden rakennemuutoksessa

Julkaistu 21.1.2021

Teoksessa Puolueet tienhaarassa – Ruotsin ja Suomen muuttuva poliittinen maisema (2020), Olof Ehrenkrona (toim.), Carsten Anckar, Fredrik Bergman, Malena Britz, Jyrki Katainen, Cecilia Malmström, Tommy Möller, Andreas Norlén, Siv Sandberg, Åsa von Schoultz, Annika Ström Melin, Jan Teorell, Teija Tiilikainen, Matti Vanhanen, Emil Waris, Hanna Wass, Elin Wihlborg. 176 s.

Globalisaatio ja talouden rakennemuutos ovat viimeisen parinkymmenen vuoden aikana muokanneet perusteellisesti tuotantotapoja, työvoiman kysyntää ja eri ammattialojen luonnetta. Yhteiskuntaan on syntynyt uudenlaisia jakolinjoja, jotka vaikuttavat kansalaisten sosiaalisiin identiteetteihin ja heidän näkemyksiinsä paikastaan yhteiskunnassa. Osalle ihmisistä maailma on avoin: kansallisvaltioiden rajat ovat menettäneet pitkälti merkityksensä, teknologiset innovaatiot tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja omalle ammattitaidolle riittää työmarkkinoilla kysyntää. Samanaikaisesti yhteiskunnassa on useita ryhmiä, joiden elämää varjostaa huoli työpaikan säilymisestä, toimeentulon turvaamisesta ja lasten pärjäämisestä. Näihin jakolinjoihin ei päästä kiinni pelkästään perinteisillä sosioekonomisen aseman mittareilla vaan kyse on myös omakohtaisesta kokemuksesta: kuulunko globaalin uusjaon voittajiin vai häviäjiin?

Lataa julkaisu tästä

Ladda ner publikationen här

Hanna Wass

Turvaamalla tukahdutettu - miten demokratiaa puolustetaan?

Julkaistu 21.1.2021

Artikkeli (s. 155-169) kirjassa Hyvä ja paha tieto (2021), Ilari Hetemäki, Anna-Kaisa Kuusisto, Maria Lähteenmäki & Esa Väliverronen (toim.)

Liberaaliin demokratiaan kohdistuu jatkuvasti sekä ulkoisia että sisäisiä paineita. Jo todettujen tai todennäköisiksi arvioitujen riskien vuoksi on muodostunut miltei tavaksi puhua demokratiasta uhkakuvien kautta.”Kriisiteollisuuden” kukoistus näkyy myös viime vuosina julkaistujen, runsaasti huomiota saaneiden teosten nimissä: esimerkkejä ovat Steven Levitskyn ja Daniel Ziblattin vuonna 2018 julkaistu teos How Democracies Die ja samana vuonna ilmestynyt David Runcimanin How Democracy Ends. Analyyseissa heijastuu Yhdysvaltojen toisen presidentin John Adamsin (1735–1826) tunnettu näkemys demokratiasta itsetuhoisena ja siten poikkeuksellisen haavoittuvaisena hallintajärjestelmänä. Demokratian kriisiä käsitteleville teoksille onkin yhteistä pyrkimys löytää tiettyjä säännönmukaisuuksia historiallisista kehityskuluista ja suhteuttaa niitä liberaalin demokratian nykytilaa koskeviin havaintoihin.

Tilaa kirja täältä