Tekijä: Mirja

BIBU bubble minitron

Hanna Wass, Miroslav Nemcok

What to expect when you’re expecting: Preferences for representation among voters and political elites

bibu_new_banner

Published 23.3.2020

Abstract Like any reciprocal relationship, representation is filled with expectations. Different types of voters have different types of ideas on how elected politicians should behave in their role as representatives, and what should be considered as the primary focus of representation. Candidates running for elections or MPs already familiar with real-life decision-making situations might have corresponding yet not necessarily matching preferences. The extent to which these expectations overlap is, in turn, pivotal for the process legitimacy of representative democracies. In this review chapter, we bind three strains of literature together. First, we review the findings and implications of those relatively few previous analyses which have examined the question of whether voters and elected representatives have congruent preferences for the style and focus of representation. Second, the concept of representational congruence is discussed from a methodological perspective. Thirdly, we address the implications of voter-elite congruence for citizens’ satisfaction with the performance of democratic regimes. This is followed by a concluding section which looks ahead and asks: What can be expected from the future studies of congruence in representational expectations and preferences?

more on the Article here
BIBU bubble minitron

Lotta Junnilainen

Place Narratives and the Experience of Class: Comparing Collective Destigmatization Strategies in Two Social Housing Neighborhoods

bibu_new_banner

Published 19.3.2020

Abstract  KA growing body of literature has investigated the various ways in which residents of stigmatized neighborhoods respond to and cope with stigmatization. However, these approaches have fallen short in tackling the question of how particular places shape responses to stigmatization. In this article, I take seriously the question of context and, based on a comparative ethnography of two social housing neighborhoods in Finland, show how residents in similar social structural positions differed in terms of the cultural milieus they inhabited, presenting them with different cultural resources for dealing with stigmatization. In the article, I suggest that non-recognition is an understudied but significant consequence of stigma related to social housing neighborhoods. Further, I suggest that depending on the historical and cultural context of the neighborhood, different destigmatization strategies are employed when residents face non-recognition. My data shows that locally lived collective place narratives informed residents’ experiences of class: In one neighborhood, the defining element of the locally acknowledged place narrative was class struggle, whereas in the other it was middle-class aspiration. These narratives served as building blocks for their destigmatization strategies.

Read the Article here
BIBU bubble minitron

Miroslav Nemčok

From Duverger to the Seat Product: seeking a pattern in experts’ evaluation of electoral systems

bibu_new_banner

Published 19.12.2019

Abstract

Widely influential Duverger’s “law” and “hypothesis” describe the main direction of influence of electoral rules on party systems; however, their formulations are quite blurry what makes their application to concrete electoral results often ambiguous. Therefore, this research conducted an original survey among electoral experts (n = 131) to explore whether they apply Duverger’s rule in a consistent pattern which could lead to its less ambiguous specification. Experts’ responses revealed a considerable heterogeneity which indicates that they are often unsure about the likely outcomes of electoral systems. Nevertheless, experts were, on average, close to the central tendency predicted by the Seat Product Models [Taagepera, Rein. 2007. Predicting Party Sizes: The Logic of Simple Electoral Systems. New York: Oxford University Press] which quantifies the Duverger’s rule. Hence, experts, on average, think that election outcomes should look like what Seat Product Models predict. Therefore, the Models should be used as a baseline in electoral studies, because they allow more fine-grained evaluation of electoral systems.

Read the Article
BIBU bubble minitron

MIKKO RASK, TITIANA ERTIÖ, VERONICA AHONEN

Meidän Korso -hankkeen arviointiraportti

bibu_new_banner

Julkaistu 9.12.2019

Tässä raportissa arvioidaan Meidän Korso -hanketta, jolla toteutettiin vuosina 2018–2019 osallistuvaa budjetointia Vantaalla. Oikeusministeriön myöntämän avustuksen turvin hankkeen tavoitteena oli edistää turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta ja vähentää syrjäytymisen kokemusta Korson suuralueella.

Lisäksi tavoitteena oli parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omalla asuinalueellaan sekä edistää paikallisten asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten verkostoitumista. Arvioinnin perusteella tavoitteet toteutuivat osittain. Hanke lisäsi osaltaan korsolaisten ”me-henkeä” ja tuki paikallisyhteisöllisyyttä. Hanke onnistui erityisesti aktivoimaan sellaisia väestöryhmiä, jotka eivät tavallisesti osallistu esimerkiksi asukasraateihin tai yleiskaavan verkkokyselyiden kaltaiseen kaupungin toimintaan. Lisäksi hanke lisäsi yhteisöllisyyttä ja muutti ihmisten käsityksiä kaupungin toiminnasta. Esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kautta rahoitettu kirjaston avajaisjuhla pyrki muuttamaan vanhentunutta käsitystä kirjastoista ”pölyisinä lukupaikkoina” kansalaisten yhteisiksi olohuoneiksi. Yhteisöllisyyden ja turvallisuuden edistäminen on toiminut myös osallisuuden motivaattorina asukkaille. Ongelmallisimmaksi osoittautui hankkeen alhainen osallistujamäärä. Meidän Korso -alustalle rekisteröityi 148 käyttäjää, joista 16 jätti idean alustalla ja 76 äänesti. Myös hankkeen resurssit herättivät paljon keskustelua.

Arvioinnin perusteella esitämme kuusi suositusta, jotka liittyvät osallistuvan budjetoinnin tunnettuuden edistämiseen, budjetoinnin temaattiseen toteuttamiseen, osallistumisen motivaation parantamiseen, resurssien allokointiin ja yhdistysten rooliin. Lisäksi suosittelemme, että jatkossa osallistuvan budjetoinnin toteutumista tukemaan perustetaan ohjausryhmä.

Arvioinnissa hyödynnettiin BIBUssa kehitettyä Yhteisluomisen tutka -arviointimallia.

LATAA VÄLIARVIOINTI TÄÄLTÄ
BIBU bubble minitron

2.12.2019

COREVENTS #5 & BIBU Talks: Serious Games for Collaborative Governance

 

core_slide-1-1-1030x295

 2nd of December, 2019, 16-18

Think Corner, Think Lounge, Yliopistonkatu 4, Helsinki

Getting serious with games! What role can games and gamification play in addressing local and global sustainability challenges? How have they been used? What are the opportunities and challenges from the point of view of young people especially?

To share knowledge and encourage discussion on these questions, Academy of Finland Strategic Research Council projects CORE, ALL-YOUTH, BIBU and PALO invite all interested to this open event. A keynote lecture on serious games by Assistant Professor Todd Schenk will be followed by three talks including comments on his points and presentation of topical approaches to gamification in Finland.

Date:  2nd of December, 2019, 16:00-18:00

Place: Think Corner, Think Lounge, Yliopistonkatu 4, Helsinki

Programme

16:00 Welcome! Lasse Peltonen, University of Eastern Finland

16:05 Todd Schenk: Serious games for collaborative governance in times of change and uncertainty

Dr. Todd Schenk is an Assistant Professor in the School of Public and International Affairs and affiliate with the Global Change Center at Virginia Tech, U.S. He has extensive research and consulting experience working on environmental policy and planning, and collaborative governance issues in North America, Europe, Asia, Africa and the Middle East. Todd has developed and facilitated a variety of role-play simulation exercises, and other serious games, to facilitate social learning, foster reflection, and support collaborative experimentation with stakeholders at all levels, from students in the classroom to senior government officials. See examples of Todd Schenk’s publications below. 

16:45 Discussion

17:00 Jari Varsaluoma: Gamifying societal discussion service – Youth perspective

PhD Jari Varsaluoma, researcher at Tampere University. Jari has over ten years of experience in user experience related research and evaluation studies in academia and with industrial partners. Currently Jari is working in ALL-YOUTH research project which explores the capacities of young people (aged between 16 and 25) and the obstacles that hamper their engagement with society. Jari’s research focus is on digital services and how they can support youth engagement in societal discussions, and what is the role of gamification in this context.

17:15  Mikko Meriläinen: Jam it! – Learning through co-creation of games

Mr. Mikko Meriläinen (M.A.), researcher at Tampere University Game Research Lab. As part of the Growing Mind project’s research into innovative pedagogies, he is currently studying the use of game jams as an avenue of learning and collaboration.

17:30 Nina V. Nygren & Ville Kankainen: Science communication and engagement with the biodiversity offsetting game

Dr. Sc.(Admin.) Nina V. Nygren, post doc researcher in environmental policy at the Faculty of Management and business, Tampere University. She has done research on biodiversity offsetting, and conservation conflicts and solutions. Currently she is leading the biodiversity offsetting game project and teaching.  Nygren is specialized in collaborative and multidisciplinary research and teaching.

Mr. Ville Kankainen (M.Sc.) is a researcher and a PhD student in the Tampere University Game Research Lab with a background in game design. In his dissertation Kankainen studies how the use of digital media affects the tabletop-gaming culture. His research interests are focused on hybrid play, post-digitality, tabletop game culture, game jams and game design research. Currently he works as a researcher in the Offsetting Game project.

17:45 Discussion

18:00 End of the event

No registration needed. Welcome!

Twitter:

@BIBUresearch

Facebook:

BIBUresearch

Evästeseloste

Anu Kantola

Konsortion johtaja
anu.kantola@helsinki.fi
050 448 7273

Mirja Hämäläinen

Vuorovaikutuskoordinaattori
mirja.hamalainen@demoshelsinki.fi
050 380 5086

Jouni Sulin

Projektikoordinaattori
jouni.sulin@helsinki.fi
+358 50 441 7337

BIBU bubble minitron

MIKKO RASK, TITIANA ERTIÖ VERONICA AHONEN,
SUSANNA VASE, PEKKA TUOMINEN

Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin väliarviointi OmaStadi 2018–2019

bibu_new_banner

Julkaistu 13.11.2019

Helsingin kaupungin osallistuva budjetointi (OmaStadi) on kunnianhimoinen ja uskalias hanke, jossa kaupunkilaiset saavat ehdottaa ideoita ja äänestää miten 4,4 miljoonaa euroa jaetaan kaupungin kehittämiseksi. Arviomme mukaan hankkeen alkutaival on toteutunut varsin onnistuneesti mutta tulevaisuudessa on hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin toteutuksen osa-alueisiin: toimeenpanon riittävä läpinäkyvyys ja dialogisuus, syrjään jäävien ryhmien nykyistä parempi osallisuus, prosessin virtaviivaisuus, viestinnän sujuvuus ja ehdotusten pelisääntöjen selkeys kaupunkilaisille. Jotta mainittuihin seikkoihin tartuttaisiin, esitämme tutkimuksemme perusteella seuraavat seitsemän suositusta:

1. Toimeenpanon läpinäkyvyyttä ja dialogisuutta voisi kehittää vuosisuunnitelmalla sekä parantamalla OmaStadi-alustaa. Vuosisuunnitelmaan tulisi selkeästi merkitä avoimen kehittämisen vaiheet. OmaStadi-alustan toimivuutta olisi mahdollista parantaa käyttäjätestauksella sekä käyttäjien kanssa tehtävällä yhteiskehittämisellä. Kerätyn datan tulisi olla kaikille avoimesti saatavilla. Parhaiten toimivia osia voisi edelleen hioa osallisuuden “hittituotteiksi”. OmaStadi Raksojen saama, pääosin positiivinen, palaute tarjoaa hyvän lähtökohdan yhteiskehittämistilaisuuksien jatkojalostamiselle.

2. Syrjään jäävien ryhmien osallisuuden tukemisesta kannattaisi tehdä erillinen selvitys. Selvitykseen voisi koota parhaita käytäntöjä syrjään jäävien ryhmien aktivoinnista kotimaisissa ja ulkomaisissa osallistuvan budjetoinnin ja osallistuvan demokratian hankkeissa.

3. OmaStadi-prosessia tulisi parantaa ja virtaviivaistaa mahdollisimman monen idean etenemiseksi äänestykseen. Virkamiesten tekemän karsintavaiheen tilalle voitaisiin etsiä muita ratkaisuja, kuten avoimet asukasfoorumit, joissa kaupunkilaiset ja virkamiehet yhdessä työstävät ja arvioivat ehdotuksia, tai ehdotus- ja suunnitteluvaiheen yhdistäminen ja varsinaisen karsinnan tekeminen myöhemmin prosessissa.

4. Osallisuuden ekosysteemiä tulisi kehittää dynaamisesti ja vuorovaikutteisesti niin kaupunkiorganisaation sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Kaupungin sisäisessä yhteistyössä kehitettävää on kaupunginkanslian ja toimialojen välisessä viestinnässä. Samalla tulisi selventää OmaStadin roolia suhteessa muuhun asukasosallisuuteen, esimerkiksi aluesuunnitelmiin. Yritysnäkökulma olisi syytä ottaa nykyistä paremmin huomioon, samoin selventää järjestöjen ja yhdistysten roolia budjetointiprosessissa.

5. Ehdotusten pelisäännöt tulisi kommunikoida selvemmin ja budjetoinnin kohdistamista vuosittain vaihtuviin teemoihin tulisi harkita. Karttapohjaisen havainnollistamisen ja esimerkkien avulla voitaisiin selkeyttää, minkälaiset ehdotukset ovat mahdollisia ja mitä on jo tekeillä kaupungin toimesta. Kohdentamalla budjetointi jatkossa osittain tai kokonaisuudessaan teemoihin, kuten ekologisiin innovaatioihin tai erityisryhmien tarpeisiin, voitaisiin tehostaa uusien ratkaisujen löytämistä strategisesti tärkeisiin kysymyksiin.

6. Arvioinnista kannattaisi tehdä pysyvä osa OmaStadin toteuttamista ja kehittämistä. Sisäisen evaluoinnin lisäksi voisi harkita hankkeen kokonaiskuluista 1–5 % suuruisen määrärahan osoittamista ulkopuolisen arvioinnin toteuttamiseen vuosittain. Arviointia kannattaa toteuttaa eri kanavia pitkin hyödyntäen ja koordinoiden esimerkiksi opinnäytetöitä.

7. Kaupunkilaisilta kerättyjä ideoita tulisi hyödyntää monipuolisesti ja innovatiivisesti. Olisi syytä varmistaa, että kerätyt ehdotukset ja suunnitelmat arkistoidaan ja tehdään avoimesti saataviksi. Myös toteuttamatta jääneet ideat tulisi nähdä arvokkaana tietoresurssina ja ideapankkina, josta voidaan etsiä uusia ratkaisuja tai kehittää kestävää kaupunkikehitystä tukevia indikaattoreita.

Läpinäkyvyyden, dialogisuuden ja syrjään jäävien ryhmien aseman parantamiseksi sekä käyttäjätestausta ja selvitystyötä varten tulisi varata lisäresursseja. Mikäli nykyinen ehdotusten karsintavaihe korvataan avoimella asukasfoorumilla, riskinä on, että foorumeiden kokoonpano politisoituu ja osaltaan raskauttaa budjetointiprosessia. Vaarana on myös, että eri alueilla jo valmiiksi aktiiviset kaupunkilaiset alkavat ohjailla prosessia, koska heillä on enemmän kokemusta tämänkaltaisista toimintamalleista. Erilaisten osallisuusmallien toimivuutta kannattaisi kokeilla riskit mielessä pitäen.

OmaStadin suhteessa kaupungin muihin osallisuus- ja suunnitteluprosesseihin on jännite, jonka purkaminen vaatii keskusteluja ja prosessointia kaupunginkanslian ja toimialojen välillä. Teemoihin kohdistetuista budjetoinneista on maailmalta myönteisiä kokemuksia, mutta hintana on, että kaupunkilaisilla ei tämän jälkeen ole mahdollisuutta esittää mitä tahansa tärkeäksi kokemaansa ideaa. Ratkaisuna voisi olla rajatun budjettiosuuden jakaminen temaattisesti.

Mikäli osallistuvaan budjetointiin liitetään pysyvänä osana arviointi, tutkimus ja kehitystyö, tämä lisää kustannuksia ja pahimmillaan monimutkaistaa budjetointiprosessin toteuttamista. Arvioinnin tavoitteista ja lähtökohdista tulisikin sopia yhdessä järjestävän osapuolen kanssa siten, että tarkasteluun nostetaan kaikkein haasteellisimmat kysymykset. Tutkimusta voidaan tukea pienin kustannuksin avaamalla hankkeen data laajasti kaikkien käyttöön. Tutkimukseen ja kehitystyöhön kannattaa investoida myös ratkaisujen kehittämiseksi edessä oleviin haasteisiin, kuten suuren ehdotusaineiston analyysiin ja hallintaan.

LATAA VÄLIARVIOINTI TÄÄLTÄ
BIBU bubble minitron

ANU KANTOLA JA HANNA KUUSELA

Huipputuloiset — Suomen rikkain promille

bibu_new_banner

Julkaistu 24.10.2019

”Rahasta ei puhuta, rahaa omistetaan.” Keitä ovat Suomen rikkaimmat, mitä he ajattelevat, ja miltä yhteiskunnan huipulla näyttää? "Huipputuloiset" on kirja Suomen suurituloisimmasta promillesta. Se kertoo, mitä rikkaat ajattelevat itsestään ja muista.

Mikä innostaa suuryrityksen johtajaa, mikä ajaa eteenpäin rikasta yrittäjää? Entä mitä ajattelee Suomesta ja veroista vanhan omistajasuvun nuori perillinen?

Teos kuvaa 2000-luvun vaurasta yläluokkaa ja sen irtoamista suomalaisesta yhteiskunnasta. Se perustuu laajaan tutkimukseen, jossa on selvitetty, ketkä kuuluvat Suomen suurituloisimpaan promilleen, ja haastatteluihin, joissa promille kertoo ajatuksiaan. Kantola ja Kuusela kuvaavat Suomessa käynnissä olevaa myllerrystä, kun varallisuus on kasautunut yhteiskuntien huipulle ympäri maailman. Kirjassa seikkaillaan menestyneiden yrittäjien, innokkaiden ammattijohtajien ja sukuyrityksiään vaalivien perijöiden maailmassa. Siinä kuvataan rikkaiden arkista loistoa ja heidän tapojaan oikeuttaa vahvistunutta asemaansa.

Käsissä ei ole paljastus- eikä tirkistelykirja, vaan kuvaus siitä, miten suomalaisen yhteiskunnan kompromissit murtuvat, kun ääneen pääsevät kaikkein vauraimmat. Huipputuloiset näyttää, miten talouselämän optimistiset menestyjät muuttuvat yhteiskunnan pessimistiseksi eliitiksi, jota harmittavat jäykkyydet, työttömät ja laiskistava yhteiskunta.

”Nyt on korkea aika romuttaa kaikki.”

Teos on vertaisarvioitu.

TILAA KIRJA TÄÄLTÄ
BIBU bubble minitron

3.12.2019

Demokratiakorjaamo

Näyttökuva 2019-10-9 kello 15.56.36

Tiistai 3.12.2019  klo 13–17
Korjaamo, Kulmasali, (Töölönkatu 51 A–B) Helsinki

Miten palautetaan kansalaisten luottamus politiikkaan? Miten tilkitään osallistumisen kuiluja? Mikä mahdollistaa yhteisen ongelmanratkaisun, entä päätöksenteon pitkäjänteisyyden?

Demokratian kriisi huutaa ratkaisuja. Tutkijat ja käytännön toimijat ovat kehittämässä niitä Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen hankkeissa. Tule vaihtamaan ajatuksia ja tutustumaan tuoreisiin tutkimustuloksiin demokratian tilasta ja sen korjaamisesta!

Demokratiakorjaamon järjestävät strategisen tutkimuksen hankkeet CORE, BIBU, PALO ja ALL-YOUTH.

Ohjelma

12  Mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen

13  Kahvitarjoilu & tervetuloa!  

Demokratian korjaustapoja ja tutkimustuloksia:

Ohuesta osallistumisesta yhteiseen ongelmanratkaisuun – Lasse Peltonen, Itä-Suomen yliopisto

Miten päättäjät kokevat demokratian? Pohjoismaiden kansanedustajien haastatteluihin perustuva vertailu – Isak Vento, Helsingin yliopisto

Kansalaisdeliberaatio poliittisten ongelmien ratkaisemisessa – Maija Setälä, Turun yliopisto

Miten saada nuoret mukaan kestävän hyvinvoinnin rakentamiseen? – Reetta Toivanen, Helsingin yliopisto

13:50   Demokratiatorin kokeilut esittäytyvät

14:10   Demokratiatori – käytännön ratkaisuja demokratian haasteisiin

Kierrä tutustumassa kokeiluihin! Kojuilla  kokeilujen osapuolet kertovat kokeilujen toteutuksesta, tuloksista ja kokemuksistaan. Katso lista kokeiluista alta.

15:10   Demokratian korjaussarja Suomelle – kokeilujen opit käyttöön! Minipaneeleissa keskustelemassa kokeilujen tekijät ja kokijat

  • Sini Lahdenperä, LVM
  • Titta Reunanen, Helsingin kaupunki
  • Eero Yrjö-Koskinen, Kestävän kaivostoiminnan verkosto
  • Mikko Leino, Turun yliopisto
  • Heikki Saarento, Varsinais-Suomen liitto
  • Miska Keskinen, SPR

15:45   Yhteenveto ja keskustelu

16  Glögitarjoilu

17  Tilaisuus päättyy

Demokratiatorin kokeilut

Collaborative public manager -osaajayhteisö – miten oppia ja kehittää uusia yhteistyötaitoja omassa työssä, omassa organisaatiossa ja Suomessa?

Demokratiakiihdyttämö:  (Julia Jousilahti, Demos Helsinki)

  • Sovittelujournalismi – miten hillitä julkisen keskustelun vastakkainasettelujen kärjistymistä journalismin keinoin? (Mikko Hautakangas, Tampereen yliopisto)
  • Osallistuva budjetointi – miten osallistuvaa budjetointi voisi kehittää niin, että myös vähemmän aktiiviset kansalaiset osallistuisivat siihen?  (Titiana Ertiö, Helsingin yliopisto, Titta Reunanen, Helsingin kaupunki)
  • Reilu data – miten verkkopalvelujen käyttäjistä kerätyn datan keräämisestä ja käytöstä voisi tehdä demokraattisempaa? (Kaarina Nikunen, Tampereen yliopisto)

Kansalaisraadit

  • Kansalaisraati äänestäjien tiedonlähteenä: tapaus Mustasaari (Maija Setälä ja Mikko Leino, Turun yliopisto)
  • Soiden käyttö maakuntakaavoituksessa (Heli Saarikoski, SYKE)

Politiikan pitkäjänteisyyden ongelmat ja ratkaisut? (Lauri Rapeli ja Vesa Koskimaa, Åbo Akademi)

Yhteisluominen politiikan muotoilussa: avain pitkäjänteisyyteen? (Harri Hänninen ja Matti Salo, Luonnonvarakeskus)

Kuuleminen ja sidosryhmäyhteistyö lainvalmistelussa (Heli Saarikoski, SYKE & Sini Lahdenperä, LVM,  Jukka Viljanen, Tampereen yliopisto, Sami Demirbas, OM)

Kansalaiset toimijoina vesistöjen hallinnassa (Miikka Salo ja Tapio Litmanen, Jyväskylän yliopisto)

Susikannan hoito – ikuisuushaasteesta rakentavaan yhteistyöhön? (Taru Peltola, SYKE, Sami Niemi, MMM, J-P Turunen, Akordi Oy)

Kansainvälisistä kaivossopimuksista mallia Suomeen? (Juha Kotilainen, Ismo Pölönen ja Rauno Sairinen, Itä-Suomen yliopisto, Eero Yrjö-Koskinen, Kestävän kaivostoiminnan verkosto)

Tieto kiertoon – millaisin keinoin nuorten vastuuttamisen sijaan voitaisiin tukea nuorten kyvykkyyksiä niin työelämäpoluilla kuin kestävää hyvinvointia rakennettaessa? (Irmeli Mustalahti ja Nina Tokola, Itä-Suomen yliopisto, Miska Keskinen, SPR)

Co-research – why and how to involve young adults as co-researchers in research processes? (Päivi Honkatukia, Tampereen yliopisto, Fath E Mubeen, kanssatutkija ALL-YOUTH-hankkeessa)

Jos olet Facebookissa, voit poimia tapahtuman Facebook-kalenteriisi tästä.

Huomaa myös tilaisuutta edeltävänä päivänä 2.12. klo 16-18 avoin tilaisuus Helsingissä Tiedekulmassa ”Serious games for collaborative governance”.

Ilmoittaudu mukaan 25.11. mennessä TÄSTÄ.

Twitter:

@BIBUresearch

Facebook:

BIBUresearch

Evästeseloste

Anu Kantola

Konsortion johtaja
anu.kantola@helsinki.fi
050 448 7273

Mirja Hämäläinen

Vuorovaikutuskoordinaattori
mirja.hamalainen@demoshelsinki.fi
050 380 5086

Jouni Sulin

Projektikoordinaattori
jouni.sulin@helsinki.fi
+358 50 441 7337

BIBU bubble minitron

Mike Medeiros, Åsa von Schoultz, Hanna Wass

Language matters? Antecedents and political consequences of support for bilingualism in Canada and Finland

bibu_new_banner

Published 15.10.2019

Abstract

Language policies are important sociopolitical features of multilingual countries. Not only do they regulate relations with governmental authorities, but they can also impact intergroup relations. Yet, empirical research has tended to ignore language policies. Very little is known in relation to the factors that lead individuals to support or oppose such policies. Furthermore, to the best of our knowledge, there is relatively little knowledge regarding the influence of attitudes towards language policies on subsequent political phenomena. The present article seeks to address these gaps by exploring bilingualism in Canada and Finland. Specifically, using survey data from both countries’ national election studies, the article, firstly, examines factors that can account for support towards bilingualism and, secondly, it investigates the relationship of these attitudes with vote choice. The results reveal two main findings. Firstly, support for bilingualism seems to be associated with context-specific factors; a general pattern of determinants is not indicated by the results. Secondly, attitudes towards bilingualism are found to have a significant association on vote choice in both Canada and Finland.

Read the Article
BIBU bubble minitron

BIBU Talk 21st of October 2019

BIBU Talk: Social Media Filter Bubbles, Identity, and Political Polarization

rodion-kutsaev-33ClzoZe_xM-unsplash (1)

Monday 21st October 2019 1–3 pm
University of Helsinki (Unioninkatu 37), lecture hall

Professor Chris Bail from Duke University will give a talk "Social Media Filter Bubbles, Identity, and Political Polarization”.

Professor Bail is the Director of Duke Polarisation Lab, an interdisciplinary team bringing together social scientists, statisticians and computer scientists to develop new technology to bridge America’s partisan divides. Their research has been published recently in Proceedings of the National Academy of Sciences.

Please, register here.

Twitter:

@BIBUresearch

Facebook:

BIBUresearch

Evästeseloste

Anu Kantola

Konsortion johtaja
anu.kantola@helsinki.fi
050 448 7273

Mirja Hämäläinen

Vuorovaikutuskoordinaattori
mirja.hamalainen@demoshelsinki.fi
050 380 5086

Jouni Sulin

Projektikoordinaattori
jouni.sulin@helsinki.fi
+358 50 441 7337