BIBU bubble minitron

Pekka Tuominen

Historical and Spatial Layers of Cultural Intimacy: Urban Transformation of a Stigmatised Suburban Estate on the Periphery of Helsinki

bibu_new_banner

Abstract  Kontula, a suburban estate at the margins of Helsinki, Finland, has been plagued by a notorious reputation since its construction in the 1960s. At different moments in history, it has reflected failed urbanity, with shifting emphases on issues such as rootlessness, segregation, intergenerational poverty, and unsuccessful integration of immigrants. Unlike many other suburban estates in Helsinki, it has become a potent symbol of the ills of contemporary urbanity in the vernacular geography of the city. Based on ethnographic fieldwork, this article explores how its inhabitants experience the dynamic between the internalised stigma and their responses to it. The focus is on how historically formed and spatially defined senses of belonging and exclusion shape their everyday lives and how they have found ways to challenge the dominant perceptions about their homes and neighbourhoods. I argue that an understanding of cultural intimacy, conceptually developed by Michael Herzfeld, offers a useful way to approach the tension between essentialised categories and lived realities. Rather than simply limiting their agency, the shared stigma enables inhabitants to form powerful senses of belonging. The article emphasises how culturally intimate understandings employ both complex historical trajectories and shifts in relative location to question and confront the stigma in the language of mutual trust and belonging.

BIBU bubble minitron

Jenni Rinne

Väitös: Deliberative representation in parliament

bibu_new_banner

Jenni Rinteen väitöstutkimus "Deliberative representation in parliament" pureutuu punnitsevan ja harkitsevan puheen ja poliittisen edustamisen kysymyksiin.

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella parlamenttia edustamisen ja deliberaation eli harkitsevan ja punnitsevan puheen paikkana. Tutkimuksen kysymyksenasettelu on lähtökohdiltaan teoreettinen. Se sijoittuu politiikan teorian, erityisesti deliberatiivisen demokratiateorian ja poliittista edustamista käsittelevien keskusteluiden läpileikkauskohtaan. Johtuen siitä, että edustamisen ja deliberaation välinen suhde on jokseenkin aliteoretisoitu, on myös tästä näkökulmasta tehtyjen, edustajien toiminnalliseen työympäristöön sijoittuvien empiiristen tutkimusten määrä vähäinen. Täten tutkimuksella on myös toinen tavoite: tuoda parlamentti ja siellä tapahtuva edustustoiminta empiirisen tutkimuksen kohteeksi.

Tutkimuksen aineiston muodostaa 60 suomalaisen kansanedustajan (ja viiden valiokuntaneuvoksen) puolistrukturoidut tutkimushaastattelut, jotka on kerätty aikavälillä 2008–2016.

Tutkimus lähtee liikkeelle hyvin yksinkertaisesta ajatuksesta: mitä edustajat oikeastaan käytännössä tekevät kun he edustavat? Tässä työssä hahmotellaan analyyttinen työkalu, deliberatiivinen edustaminen, jota tarkastellaan tutkimuksessa määriteltyjen kolmen edustamisen kontekstin kautta. Niissä edustamisella ja deliberaatiolla on omat tarkoituksensa ja tavoitteensa. Kansanedustajat tunnistavat nämä muutokset deliberaation käytössä ja hyödyntämisessä, kun kyseessä on esimerkiksi eduskuntaryhmän sisäinen toiminta, valiokunnan kokous tai istuntosalityöskentely.

Affirmatiivinen konteksti selittää sitä, kuinka deliberatiivisessa edustamisessa tarvitaan muita oman mielipiteen punnintaan, peilaamiseen ja vahvistamiseen. Operatiivinen konteksti lähtee ajatuksesta, että edustamisessa halutaan saada asioita tehdyksi ja aikaiseksi. Tämä edellyttää kansanedustajilta yhteistyötä, kompromissikyvykkyyttä sekä myös tavoitteellista ja strategista deliberaatiota. Viimeiseksi, performativiisessa kontekstissa deliberatiivinen edustaminen osoittaa että ”asioita on saatu aikaiseksi”. Deliberaation tasapuolisuutta ja kuuntelevuutta korostavat elementit liudentuvat istuntosalityöskentelyssä.

Menestyksekäs kansanedustaja kykenee toimimaan kaikissa edellä mainituissa konteksteissa: tietää asioista, mutta osoittaa myös kykyä kuunnella ja kunnioittaa muita sekä heidän mielipiteitään pystyessään samanaikaisesti ajamaan ja kommunikoimaan omia poliittisia tavoitteitaan. Deliberatiivisen edustamisen näkökulmasta todellinen jännite onkin eduskunnan näkyvän ja näkymättömän työn välillä ja tämän ristiriidan esilletuomisessa.

BIBU bubble minitron

Miroslav Nemčok

From Duverger to the Seat Product: seeking a pattern in experts’ evaluation of electoral systems

bibu_new_banner

Widely influential Duverger’s “law” and “hypothesis” describe the main direction of influence of electoral rules on party systems; however, their formulations are quite blurry what makes their application to concrete electoral results often ambiguous. Therefore, this research conducted an original survey among electoral experts (n = 131) to explore whether they apply Duverger’s rule in a consistent pattern which could lead to its less ambiguous specification. Experts’ responses revealed a considerable heterogeneity which indicates that they are often unsure about the likely outcomes of electoral systems. Nevertheless, experts were, on average, close to the central tendency predicted by the Seat Product Models [Taagepera, Rein. 2007. Predicting Party Sizes: The Logic of Simple Electoral Systems. New York: Oxford University Press] which quantifies the Duverger’s rule. Hence, experts, on average, think that election outcomes should look like what Seat Product Models predict. Therefore, the Models should be used as a baseline in electoral studies, because they allow more fine-grained evaluation of electoral systems.

BIBU bubble minitron

MIKKO RASK, TITIANA ERTIÖ, VERONICA AHONEN

Meidän Korso -hankkeen arviointiraportti

bibu_new_banner
BIBU bubble minitron

MIKKO RASK, TITIANA ERTIÖ VERONICA AHONEN,
SUSANNA VASE, PEKKA TUOMINEN

Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin väliarviointi OmaStadi 2018–2019

bibu_new_banner

5. Ehdotusten pelisäännöt tulisi kommunikoida selvemmin ja budjetoinnin kohdistamista vuosittain vaihtuviin teemoihin tulisi harkita. Karttapohjaisen havainnollistamisen ja esimerkkien avulla voitaisiin selkeyttää, minkälaiset ehdotukset ovat mahdollisia ja mitä on jo tekeillä kaupungin toimesta. Kohdentamalla budjetointi jatkossa osittain tai kokonaisuudessaan teemoihin, kuten ekologisiin innovaatioihin tai erityisryhmien tarpeisiin, voitaisiin tehostaa uusien ratkaisujen löytämistä strategisesti tärkeisiin kysymyksiin.

6. Arvioinnista kannattaisi tehdä pysyvä osa OmaStadin toteuttamista ja kehittämistä. Sisäisen evaluoinnin lisäksi voisi harkita hankkeen kokonaiskuluista 1–5 % suuruisen määrärahan osoittamista ulkopuolisen arvioinnin toteuttamiseen vuosittain. Arviointia kannattaa toteuttaa eri kanavia pitkin hyödyntäen ja koordinoiden esimerkiksi opinnäytetöitä.

7. Kaupunkilaisilta kerättyjä ideoita tulisi hyödyntää monipuolisesti ja innovatiivisesti. Olisi syytä varmistaa, että kerätyt ehdotukset ja suunnitelmat arkistoidaan ja tehdään avoimesti saataviksi. Myös toteuttamatta jääneet ideat tulisi nähdä arvokkaana tietoresurssina ja ideapankkina, josta voidaan etsiä uusia ratkaisuja tai kehittää kestävää kaupunkikehitystä tukevia indikaattoreita.

Läpinäkyvyyden, dialogisuuden ja syrjään jäävien ryhmien aseman parantamiseksi sekä käyttäjätestausta ja selvitystyötä varten tulisi varata lisäresursseja. Mikäli nykyinen ehdotusten karsintavaihe korvataan avoimella asukasfoorumilla, riskinä on, että foorumeiden kokoonpano politisoituu ja osaltaan raskauttaa budjetointiprosessia. Vaarana on myös, että eri alueilla jo valmiiksi aktiiviset kaupunkilaiset alkavat ohjailla prosessia, koska heillä on enemmän kokemusta tämänkaltaisista toimintamalleista. Erilaisten osallisuusmallien toimivuutta kannattaisi kokeilla riskit mielessä pitäen.

OmaStadin suhteessa kaupungin muihin osallisuus- ja suunnitteluprosesseihin on jännite, jonka purkaminen vaatii keskusteluja ja prosessointia kaupunginkanslian ja toimialojen välillä. Teemoihin kohdistetuista budjetoinneista on maailmalta myönteisiä kokemuksia, mutta hintana on, että kaupunkilaisilla ei tämän jälkeen ole mahdollisuutta esittää mitä tahansa tärkeäksi kokemaansa ideaa. Ratkaisuna voisi olla rajatun budjettiosuuden jakaminen temaattisesti.

Mikäli osallistuvaan budjetointiin liitetään pysyvänä osana arviointi, tutkimus ja kehitystyö, tämä lisää kustannuksia ja pahimmillaan monimutkaistaa budjetointiprosessin toteuttamista. Arvioinnin tavoitteista ja lähtökohdista tulisikin sopia yhdessä järjestävän osapuolen kanssa siten, että tarkasteluun nostetaan kaikkein haasteellisimmat kysymykset. Tutkimusta voidaan tukea pienin kustannuksin avaamalla hankkeen data laajasti kaikkien käyttöön. Tutkimukseen ja kehitystyöhön kannattaa investoida myös ratkaisujen kehittämiseksi edessä oleviin haasteisiin, kuten suuren ehdotusaineiston analyysiin ja hallintaan.

BIBU bubble minitron

ANU KANTOLA JA HANNA KUUSELA

Huipputuloiset — Suomen rikkain promille

bibu_new_banner
BIBU bubble minitron

Mike Medeiros, Åsa von Schoultz, Hanna Wass

Language matters? Antecedents and political consequences of support for bilingualism in Canada and Finland

bibu_new_banner

Language policies are important sociopolitical features of multilingual countries. Not only do they regulate relations with governmental authorities, but they can also impact intergroup relations. Yet, empirical research has tended to ignore language policies. Very little is known in relation to the factors that lead individuals to support or oppose such policies. Furthermore, to the best of our knowledge, there is relatively little knowledge regarding the influence of attitudes towards language policies on subsequent political phenomena. The present article seeks to address these gaps by exploring bilingualism in Canada and Finland. Specifically, using survey data from both countries’ national election studies, the article, firstly, examines factors that can account for support towards bilingualism and, secondly, it investigates the relationship of these attitudes with vote choice. The results reveal two main findings. Firstly, support for bilingualism seems to be associated with context-specific factors; a general pattern of determinants is not indicated by the results. Secondly, attitudes towards bilingualism are found to have a significant association on vote choice in both Canada and Finland.

BIBU bubble minitron

MIKKO RASK, TITIANA ERTIÖ

Policy Brief: The Co-Creation Radar a Comprehensive Public Participation Evaluation Model

bibu_new_banner
BIBU bubble minitron

MIKKO RASK, TITIANA ERTIÖ

Policy Brief: Yhteisluomisen tutka – Malli osallisuustoiminnan kokonaisvaltaiseen arviointiin

bibu_new_banner
BIBU bubble minitron

Maria Vaalavuo, Timo Kauppinen

Policy Brief: Suomalaisten ansiotuloliikkuvuus ja ammattiryhmän vaihdokset rakennemuutoksen aikana

bibu_new_banner